Loppuviikosta tuli kesä Suomeen. Lämpötila lähenteli hellelukemia monena päivänä, mutta onneksi viileä tuulenvire pitää vielä ilman raikkaana. Nyt on oikeastaan huippukelit juoksemiselle, kun ei ole liian kuuma. Mieli on muutenkin positiivinen ja oikein silmiä häikäisee kun on niin kirkasta. Pitkän talven väistyttyä moni suomalainen menee varmaan sekaisin alkukesästä eikä se ole yhtään ihme. Silti niin kuin monessa muussakin asiassa maltti on valttia. Liikkeiden pitäisi olla hallittuja ja rauhallisia ettei satuta itteään.Torstaina juoksin hieronnan hiukan väsyttämillä jaloilla aamusta 8km+3x100m ja illasta Laajavuoren takalenkin yhteensä 17km. Loppumatkasta jalat menivät aika tönköiksi, mutta toipuivat siitä kuitenkin. Perjantaina juoksu alkoi olla aika herkkää ja ohjelmassa oli edelleen kevyttä. Aamulla oli se 8km+3x100m ja illalla 12km+10x100m avojaloin Harjulla+3km vr. Eilen oli opiskelupäivä ja avoimen yliopiston työharjoittelun palauteseminaari. Harjoittelu meni sen verran surkeasti, että meinasin skipata koko semman, mutta rohkeasti lähdin vain tulta päin kulkemaan. Yllätyin positiivisesti ja sain kannustustakin. Ulkoilut aamulla 8km+3x100m + illalla 1km+14km reipasta 3.40 joka km 10sek spurtti+1km. Vasen pohje kiristeli pikkasen ja muuttui kivikovaksi loppulenkistä. Onneksi ei kuitenkaan sen pahempaa vaan tämän päivän ulkoilut sujuivat jälleen hyvin. Juoksin Tommin kanssa 1h50min eli sellaset 24km, mistä osan Sippulanniemen pururataa. Aurinko paistoi ja mies nautti juoksusta.
Tuollainen vanha juttu löytyi arkistojen kätköistä Raasto.comin sivuilta. Edelleen voin alleviivata samoja asioita kuin tuolloin 2009. Puoli tuntia näytti silloin kolkuttelevan oven takana, mutta antoikin odotuttaa olympiavuoteen 2012 asti. Jotenkin tuntuu, että elämässä moni muukun asia antaa odotuttaa hiukan normaalia pidempään, mutta mihinpä tässä nyt kiire olisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti