Hauskaa vappua!

Kansa alkaa kerääntyä viettämään vappua railakkaissa merkeissä. Samaan aikaan meitsi takoo tonneja Palokan urheilukentällä. Erikoinen kaveri sanoisi joku, olen samaa mieltä. Elämä on täynnä valintoja ja jokainen leipoo itselleen omalaisensa kakun. Tälle vapulle ei tullut kutsuja kekkereihin enkä itse aktiivisesti kysellyt bileistä. Voishan sitä, mutta ensimmäistä kertaa en vappua vietä itsekseni.

Huomiselle otin tulkkauskeikan keskussairaalalle. Samaisen laitoksen vuodeosastulla polveaan hoidattaa Etiopian kävijä Jarppa. Polven tähystysoperaation jälkeen iskenyt paha bakteeri vei miehen ja on pitänyt miehen vuodepotilaana yli viikon. Polvi on noin jalkapallon kokoinen. Voin vain arvata, miltä vanhasta mestarista tuntuu tällä hetkellä. Toivotaan, että kuntoiluvuosia on vielä edessä paljon ja että juoksemaankin Jari vielä pääsee.

Päivän treeni suoritettiin siis  Palokassa. Antero haki autollaan pihasta ja reeniä päästiin aloittelemaan kuuden maissa. Verryttelin Sirpan kanssa alku- ja loppuverkat 4+4. Avareita juoksin 4x100m ja pikkasen tein polvenosto/pakarajuoksua liikeratoja mallatakseni. Vedoissa juoksu tuntui periaatteessa hyvältä ja vahvalta, mutta kello ei miellyttänyt. Juoksin pikkasen nivusta tunnustellen ja aina alkukiihdytyksen jälkeen vauhti pikkasen hyytyi. Tämä kertoo, että kroppa ei ole tottunut 3min vauhteihin ja asiaa on harjoiteltava. Juoksu sinänsä oli avonaista,  vaikka kaarrejuoksu tuntui äkkiseltään oudolta.

Vappuaaton keli oli +10 paikkeilla, pilvistä ja etusuoralla tuuli. Syksyllä keli olisi tuntunut jäätävältä, mutta näin keväällä jopa lämpoiseltä. Vetojeni vauhdit olivat 3.03, 01, 2.59, 2.56, 2.52. Ekan jälkeen pidin 2min palautuksen, minkä jälkeen Antero lisäsi sen kolmeen. Vikassa yritin jo vähä kirrata lopussa. Tuntui, että diisselissä on vielä kierroksia ja ne kyllä löytyvät kevään/kesän mittaan. Toivotaan, että Helsingin toukokuun kympillä tähdet olisivat kohdillaan.

Treenin päälle hintsailin 3x200m 31/31/29 tunteella, että kiva oli vaihteeksi juosta kovempaa. Kuluneen viikon muut treenit olivat:

To 1h eli 13km+3x100m aamulenkki+ 4km+4x30m pakara/polv+ 2x5xharjun puuportaat+ 2x10x100m rennon reippaasti+ 2x6syväkyykkyhypyt+3km vr+selkiä/vatsoja
Pe 1h eli 13km+3x100m aamulenkki + Parkanossa 10km+3x100m
La (11h unta) ap 14km 4min vauhtista reipasta + illalla 9km (9xspurtti joka km) saunalenkki
Su (11,5h unta) 25km+5x100m Parkanossa metsäautotietä suurella nautinnolla kevyillä tossuilla (addujen boston)

JKU:laiset tyrkkää tykimmin!

lenkillä taas

Kevät tekee vahvasti tuloaan ja samoin tekee meikäläinen paluuta kansalliselle nylkkytasolle. Vuoden ensimmäiset kilpailut ovat ainakin olleet suuntaa antavia siitä että oikealla tiellä ollaan. Halleissa kulki ihan kivasti ja Haagissa puolikas vielä kivemmin. Pentin pinkaisu ja sitä edeltävät testijuoksut samaisella reitillä toimivat hyvinä reeneinä ja kuntomittareina. Viime viikkoinen Kuopion keikka oli jo balsamia haavoille ja kolmen vuoden missauksen jälkeen pääsin näyttämään kynteni. Viivalla olisi voinut olla useampikin kova kaveri, mutta niillä aina mennään ketä sillä hetkellä paikalle ilmestyy. Kisasta palautuminen vei jonkin aikaa, sillä ulosmittasin aika lailla kaiken sen mitä peltoladasta löytyi. Sain kuitenkin loppuverkattua mummohölkkää 4km ennen palkintojenjakoa Hannes Kolehmaisen patsaan juurella.

Sunnuntaina ulkoilin aamusta kerran tunnin verran ja huilin loppupäivän. Keli oli aivan upea ja aurinkoinen. Kisa olisi kannattanut juoksuttaa siis sunnuntaina, mutta jälkiviisas on aina hyvä olla. Ehkä Keskisuomalainen tai edes SUL olisi saattanut kirjoittaa ajoissa Kuopion kisoista. Nyt Keskari kirjoitti parilla lauseella kisoista ja SUL reilu päivän myöhässä. Vielä viime vuonna taisi urheiluruudussakin olla pätkä kisoista. No onneksi SM-maastoista on aina hyvä lähetys.

Maanantaina ulkoilin 9km+2x100m aamulla ja illalla ennen hierontaa 1.05 eli 13km+2x100m. Timon käsittely oli jälleen taitavaa, vaikka juoksu ei yleensä kuljekaan pariin päivään käsittelyn jälkeen. Näin myös tällä kertaa, sillä tänään kulku oli jo varsin hyvä. Eilen kuitenkin oli vielä keveetä numeroin 9km+2x100m ja illalla Maunon kanssa 1.05 eli 13km keveetä+3x100m. Kävin myös miehen luona sumpilla ja tekemässä tupatarkastusta. Vielä tällä kertaa meni läpi ja Etelä-Afrikan leiriltä tuotu kahvi tummaa paahtoa.

Eilinen ilta meni sitten juoksukoulun merkeissä, missä ulkoilua tuli huimat 2,5km. Aluksi oli Antin pitämä teoriaosuus ja sen jälkeen liikuntaa sykemittaria seuraillen. Ihan hauskaa on olla tsempparina mukana, mutta illalla aina väsyttää. Jäljellä on kuitenkin vain enää kolme kertaa ja sehän menee nopeasti.

Tänään ei pitänyt juosta reipasta, mutta kulku oli niin hyvä en malttanu. Veikkaan, että syke ei kovin korkealle kuitenkaan noussut vaikka vauhti oli 4min luokkaa. Joka kilometri ryykäsin hyvällä juoksutekniikalla kevyen spurtin. Vauhdit 16km lenkillä oli 7.58, 4.21, 4.10, 4.06, 4.00, 3.54, 3.55, 4.07, 3.56, 3.53, 4.07, 3.47, 3.58, 4.27 ja 4.34. Aamun oli ollut se 9km+2x100m lintujen laulaessa aamutuimaan.

tyytyväinen juoksija

Kuopiosta on kotiuduttu ja heti pitää aloittaa uutisten päivittäminen. Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja saavutin sen mitä lähdin tavoittelemaan. Ensimmäinen oli saavuttaa SM-mitali ja toinen että aikakin olisi hyvä. Onnistuin molemmissa.

Eilen hölkkäsin aamusta kevyen 4km ja illasta 30min niin että lopussa 2x1min kisavauhtia. Tuntuma ei ollut mitenkään hyvä ja melkoista henkistä vääntöä jouduin käymään. Juoksu ei tuntunut kulkevan ja pienet krempat ilmoittelivat itsestään. Sen sijaan tunsin, että lepo on tehnyt tehvätävänsä ja lihaksissa oli energiaa. Illalla kävin vielä saunassa rentoutumassa ja venyttelin hyvin. Aamulla olisi melko aikainen lähtöä Kuopioon.

Antin volkkari täynnä kestävyyskoneita starttasi Nesteen pihalta klo 7.45. Olimme kisapaikalla hyvissä ajoin perillä ja kaima Miikan M19 sarjan juoksuun pari tuntia. Vielä tällä kertaa Miika ei kestänyt kovaa aloitusvauhtia, mutta siinä on meikän tuleva manttelin perijä yhdessä M17 sarjan Jussi Pekka Lemettisen kanssa. Toivotaan, että pojat ovat kuvioissa mukana vielä kymmenen vuoden päästä, silloin voin nostaa hattua.

Keli Kuopion Väinölänniemessä oli sumuinen ja +3c paikkeilla. Startti tapahtui urheilukentältä, mitä kiersimme 1,5 kierrosta alkumatkasta ja sen jälkeen 11 kierrosta 1,88km mittaista lenkkiä. Etukäteen olin suunnitellut, että Aki Nummela on mun kovin kilpakumppani ja miestä ei saa päästää helpolla. Niinpä starttasin liikkeelle reippaasti 74 kierroksen ja hiukan alle 3min vauhtisen tonnin juosten. Aki ja Lewis Korir ottivat mut pian kiinni ja seuraavat pari kilsaa vedimme porukassa. Toisen kierroksen aikana jo tämä 27.30 juossu Lewis irtaantui meistä ja Aki tuli askeleen perässäni.

Olin lähtenyt liikkeelle hyvällä työmoraalilla ja päätin pitää vauhdin hyvänä ja toivoa Akin jäävän. Näin tapahtui vasta 15km kohdilla kun iskuetäisyydellä ollut mies alkoi hieman enemmän jäädä. Matkanteko oli melko työlästä ja kympin väliaika oli 31.30 eli 66.30 aikaan tähtäävässä vauhdissa. Tiesin vauhdin pysymisen vaativan melkoista urakointia. Välillä oli vaikeampia hetkiä, mutta kannustus reitin varrella oli hyvää. Pena kannusti kiitettävästi ja väliaikoja katselin välillä kellosta.

Kun kierroksia oli kolme jäljellä toivoin niitä olevan yksi vähemmän. Sain kuitenkin jaettua voimat sopivasti ja lopussa pikkasen kiristin toivoen 67min alittuvan. Se ei onnistunut, mutta 1.07.09 on urani kolmanneksi nopein. Maaliin saapui väsynyt, mutta äärimmäisen tyytyväinen juoksija ja tuuletukset olivat sen mukaiset. Halauksia tuli annettua oikealle ja vasemmalle kun olin aivan fiiliksissä.

Kultamitali kiertää meikäläista kuin kissa kuumaa puuroa. En anna asian kuitenkaan häiritä itseäni, vaan hyväksy vallitsevan tilanteen täysin. SM-maastoissa neljänneksi jääminen saattaisi harmittaa henkilökohtaisessa kisassa, mutta eipä mennä asioiden edelle vaan katsotaan mikä on tulossaldo Pudasjärvellä kolmen viikon päästä. Ensi viikonlopuksi Parkanoon huilimaan, sitä seuraavana Pihtiputaalla pm-maastot ja sitä seuraavana JKU:n bussilla kohti lappia ja majoitusta Iso-Syötteen tunturimajoissa!

Juttu Hevoskuurissa.
Kuvia Arto Hyytiäisen nettisivuilla 

2:55.4,  3:12 3 3:04.6, 3:09.6,  3:05.0,  3:08.1,  3:05.8,  3:08.6, 3:06.3, 3:08.0, 3:07.4,  3:08.1, 3:06.7, 3:09.5, 3:11.7, 3:04.2, 3:15.9, 3:08.4, 3:14.2, 3:05.7, 3:11.7, 1:33.1 

SM-maantiet kutsuvat

Kulunut viikko on mennyt enemmän tai vähemmän kärvistellessä. Lauantaina juostaan puolimaratonin Suomen mestaruuksista Kuopiossa ja meikäläinen odottaa kisaa kuin juoppo ensimmäistä ryyppyään. Tähän kaikkeen liittyy odotusta, jännitystä ja hermoilua. Ja myöntää täytyy, että tärkeiden kisojen lähestyessä kuulostelen kroppaa vähän liiankin kanssa. Tälläkin viikolla on tuntunut oikeassa juoksijan polvessa ja saman puolen nivusessa. Pikkasen on myös tuntunut että juoksu on toispuoleista ja olenkin harrastanut venyttelyä ja liikkuvuusharjoituksia enemmän kuin pitkään aikaan. Jalkoja on heiluteltu joka suuntaan ja lonkkia on pyritty avaamaan aitakävelyillä sun muilla liikkeillä. Tiistaina kävin vielä hierojalla varmistamassa, että homma ei ole ainakaan siitä kiinni. Vanha tarvii lihashuoltoa varsinkin jos meinaa vauhteja löytää.

Tiistaina juoksin illasta tunnin kevyen lenkin+2x100m ja menin Timon taitavaan käsittelyyn. Jalat oli selkeästi pikkasen kireällä, mutta apu parasta mahdollista a-luokkaa. Aamulenkin jätin strategisesti väliin. Eilen hölkkäilin aamulla Jounin kanssa 1.05 =13km+3x100m ja illalla kävin elokuvissa siskon kanssa. Iltalenkin jätin siis tekemättä ja päätin keskittyä palautumiseen. Tänään aamulla perus 9km+3x100m ja illalla käynti Hippoksen puolella. Hölkkäsin sinne 7km, mistä 4km kevyttä reipasta koneen rentouttamiseksi. Juoksu tuntui ihan rennolta ja vahvan tuntuiselta. Vaatetta oli pikkasen liikaa päällä kun keli oli +7c. Yöllä oli ollut pakkasta ja maantiet aamulenkillä liukkaat. Hippoksella tein 10x100m/100m hölkkäpalautuksella rapsakkaa vauhtia. Hengitys teki sopivasti töitä ja sain samalla auottua jalkojakin. Hain tasapainoista ja tehokasta juoksuaskelta itseä kuitenkaan telomatta. Tämän jälkeen kävin tekemässä vain yhden setin vatsoja/selkiä/kylkiä ja hallilla pompin 3x6 syväkyykkyhyppyä. Olotila parani vain treenin edetessä ja sitä mukaan oma mielikin rauhoittui. Loppuverkassa 3km olo oli kuin Ryan Hallilla eli hirven askelin kädet melkein suorina hölköttelin kämpille.

Edellisen kerran olen juossut SM-maantiellä Siuntiossa vuonna 2008, mistä oheinen kuva. Vuonna 2009 oli kantapään murtuma ja Pyhäselällä olin vain turistina. Vuonna 2010 juoksin Rotterdamissa ja Hampurissa maaliin maratonin sekä viime vuonna jenkkilän reissun jälkeen jalkapöydässä oli murtumassa kun toisen kerran Siuntiossa kirmattiin. Oheiset tekijät huomioiden meikäläisellä alkaa olla melkoinen nälkä päästä viivalle ja juosta kovaa. Jees, ranskalaiset uuniin.

Kuvia vuoden 2008 kisasta jolloin olin neljäs.
https://plus.google.com/photos/118182635340316776536/albums/5733153144526138833

Ja lopuksi vielä mainos veljeni firmasta Bank4Hope, joka on kehittänyt työkalun (nettipalvelu), jonka kautta avun lähettäminen on kätevää. Tuolta voi katsoa diashow:n kuinka palvelu toimii.

1 päivä Pentin pinkaisusta

No niin, taas on palstatilaa saatu paikallislehdessä. Onnistuin jälleen aiheuttamaan pienimuotoisen skandaalin, sillä eihän peesailu ja pyörän perässä juokseminen ole sallittua. Niin tai näin hyöty oli minimaalinen. Itse en asiaa kisan aikana tuosta näkökulmasta ajatellut vaan ehkä päinvastoin Kalervo ajoi liian lähellä ja polvet oli osua takalokariin. Lisäksi vauhti oli pikkasen epätasaista niinpä juoksin pikkasen sivulla enkä perässä. Katsotaan saako joku revittyä protestia aiheesta. Jos ei ja luultavasti ei niin nukun edelleen yöuneni hyvillä mielin. Kiva oli kuitenkin tulla huomioiduksi noin yleisesti lehdistön taholta.

Jalat palautui yllätävän hyvin skabasta. Aamulla juoksin 9km+2x100m ja illalla suunnistin Hippokselle ratavetoja vetämään. Ne oli oikeastaan merkattu huomiseksi, mutta hieronta on jo klo 18 ja olis tullu pikkasen kiire reenin kanssa. Lisäksi hieronta ei mene niin hyvin perille rasittuneille jaloille.

Otin perinteiset kauneusunet töiden jälkeen ja imuutin Keskisuomalaisen jutun musta tietokoneelle. Näköislehti maksoi kaksi euroa. Hölkkäsin kuudeksi hallille 4km ja tein avarit 3x100m hyvällä kululla. Itse vetoreeni oli 2x600m 1.42 molemmat, sitten 2x400 66 ja 64 sekä 2x200 29 molemmat. Palautus oli 200m hölkäpalautus ja 2min yhteensä. Pikkasen teetätti noikin vauhdit töitä, mutta avasivat varmasti paikkoja puolimaratonia varten. Verkkasin kilometrin Surkan Arin kanssa ja käväsin salilla selkiä/vatsoja/kylkiä/leukoja tekemässä sekä aitakävelyä +syväkyykkyhyppyä. Viime aikoina on oikea nivunen ja juoksijanpolvi pikkasen kinnannut ja sain Sillanpään Juusolta hyviä vinkkejä kuntoutukseen. Pakaraa pitäisi saada aktivoitua ja lonkankoukistajia on syytä venyttää. Hieronnasta on myös apua. Loppuverkka 3km kämpille.

Pentti on pinkaistu

Ahkeran valmistelun ja kovan säätämisen jälkeen joka vuotinen Pentin Pinkaisu saatiin kuin saatiinkin juostua. Sarjassaan kuudes juoksu keräsi noin 150 juoksijaa viivalle. Viime viikonlopun veteraanien MM-kisat saattoivat rajoittaa osallistujamääriä samoin kuin eilen juostu Karhu-viesti. Silti tänään maaliin tuli useita, jotka oliva viime sunnuntaina juosseet puolimaratonin kauniissa Jyväsjärven maisemissa. Tuloksia.

Hieman tunnustellen kävin hölkkäämässä 4km aamulla kuulostellen tuntuuko juoksijan polvessa mitään. Ei tuntunut ja positiivisin mielin hyppäsin bussiin, joka vei Vaajakoskelle. Urheilutalolla oli melkoinen säpinä käynnissä ja tuttuja tuli paljon vastaan. Markon kanssa sain hölkättyä 4km alkuverryttelyt ja tein pari pidempää avaavaa vetoa sekä muutamia rullauksia. Lähtöviivalla Pena perinteisesti esitteli kisan suosikit. Viime vuonna viivalla oli enemmän silmää tekevää porukkaa kyseessä kun oli Penan 60 vuotis juhlajuoksu. Aurinko paistoi silloin, mutta tänään oli pilvisempi päivä. Eiliseen vesisateeseen verrattuna keli oli hyvä, vaikka menomatkalla ensimmäiset 5km puhalteli vastatuuli.

Alku lähti liikkeelle omasta mielestä hiukan tukkoisesti. Juoksu ei ollut mitenkään parhaan mahdollisen tuntuista vaan töitä sai tehdä. Edellä fillaroi Kalervo Ilmanen, mies joka työskentelee yliopistolla liikunnalla. 5k väliaika oli kuulemma 16.09 ja siinä vaiheessa tuuli kääntyi myötäiseksi kun saavuttiin vanhalle Vaajakosken tielle. Juoksu alkoi tässä vaiheessa kulkea pikkasen paremmin ja oma rytmi alkoi löytyä. Yhdessä kohtaa oli 200-300m hiekkaa, kun pyörätien asvaltointi oli kesken. 8km kohdalla oli viimeinen iso mäki ja siinä vaiheessa aloin iskeä pökköä pesään. Syke nousi hieman ja sain siis puristettua koneesta tehoja. Juoksin aivan loppuun asti pienesti kirien, mutta kyykkyyn ei maalissa tarvinnut mennä. Aikani 31.49 jää vain 4 sekuntia vuoden 2008 ajastani, kesänä jolloin syntyi rataennätyksiä. Voin siis olla vähintään tyytyväinen yksin vedettyyn kisaan.

Maalissa sain antaa haastattelua Keskisuomalaiselle, joka on uskollisesti kirjoittanut jutun jokaisesta Pentin pinkaisusta. Loppuverryttely oli lähemmäs 5km ja palkintojenjako oli yhtä mukava kuin aina ennenkin. Pentti oli kerännyt palkintopöydän täyteen ja jaossa oli myös piirinmestaruus mitalit. Yksi vetoomuskin allekirjoitettiin. Sen tarkoituksena on protestoida heikkoa kirjoittelua/ tulosten julkaisua yleisurheilusta Keskisuomalaisen sivuilla. Viime viikolla oli kyllä juttua joka päivä veteraanien MM-kisoista, mutta esim. keskisuomalaisia mitalisteja ei huomioitu/mainittu mitenkään. Vertailuna tämän päivän neljän kokosivun juttusarja Jypistä.

Ensi viikolla on sitten astetta isommat kekkerit ja tämänpäiväinen varmasti avasi konetta. Vieläkin on lihaksistossa pientä jumia ja tiistain hieronta viimeistelee kropan kisakuntoon. Ohjelmassa ei ole enää kovia harjoitteita vaan lähinnä vauhteja haetaan rentouden kautta. Rotterdamissa oli tänään aika yllättävä kisa, kun ainoastaan Jussi juoksi Olympialaisten B-rajan alle. Mårten juoksi 2.21 ja Fransis sekä Henri keskeyttivät. Tarkempaa tietoa keskeyttämiskohdista ei ole, mutta varmasti pojat ovat sen verran nälkäisiä, että ilmestyvät SM-puolikkaan viivalle. Lewis Korir oli ilmeisesti osallistunut Kenian 10 000m olympiakarsintoihin ja saa nähdä tuleeko hän Kuopioon.

Kuvia Hippoksen maratoonareiden sivuilta.

Pentin pinkaisu 
Vaajakoski 15.04.2012 

Miehet yleinen 10km
 Nimi   Seura   Loppuaika Pm-maantie
1 Miika Takala  JKU   31:49  1.
2 Konsta Vilkman  Padasjoen Yritys 34:29
3 Matti Kärkkäinen Vaajakosken Terä 34:41
4 Antti Hyttinen  Vaajakosken Kuohu 34:48  3.
5 Kalle Kulmala  Keuruun Kisailijat 34:50  4.
6 Petri Lauronen  JKU   36:55  6.
7 Tommi Lahtonen  RC Eemeli  37:06
8 Juha Hämäläinen  SaPu   38:38  7.
9 Samu Nerg  Tikkakosken Tikka 39:04  8.
10 Dick van der Kuip Säynätsalo  39:04



M40 10km
 Nimi   Seura   Loppuaika Pm-maantie
1 Marko Partanen  Keuruun Kisailijat 32:58  2.
2 Jari Hakola  Kyyjärven Kyky  35:54  5.

Pentin pinkaisu huomenna

Pentin pinkaisu 2011

Kauan odotettu ja varsinkin puhuttu Pentin pinkaisu juostaan huomenna Vaajakoskella. Tapahtuma on jo pidemmän aikaa ollut varma kevään merkki. Pena järjesti ensimmäisen kerran 2006 ratakympin nimellään ja seuraavana vuonna kisailtiin maantiellä samainen matka. Reitti on virallisesti mitattu ja on todellinen kunnon testaaja. Reitillä on korkeuseroa 70 metriä, eikä päästä juoksijaa helpolla. Ennen puoliväliä on pitkä alamäki, mihin luukutin aivan täysiä 2008 kun yritin pudottaa Keron Jaakkoa peesistä. En tässä kuitenkaan onnistunut ja seuraava yritys oli 8km kohdalla ylämäkeen- turhaan. Kolmannen kerran iskin viimeiselle kilometrille tultaessa Pandan karamellitehtaan kohdilla, mutta voimakas vastatuuli tappoi tuon yrityksen. Vihdoin ja viimein onnistuin viimeiseen kinkareeseen ja Mr. Kero oli voitettu. Äijä oli enemmän kuin tyytyväinen ja aika 31.45 vähintään kohtalainen tuolla reitillä. JKU:n Mauno tyrkkäsi toissa vuonna reitillä 31.15, mikä on jo melkoista luukutusta. Pena olisi tarjonnut 31min alittajalle 300 Euroa, mutta raha jää poikimaan korkoa mikäli huomenna paikanpäällä ei joku kova ilmoittaudu. Tämä olisi ihme, sillä Pena on markkinoinut sen verran tehokkaasti tapahtumaa, että hän kyllä tietää kaikki nimekkäät tulijat.

Tänään lauantaina oli löysä päivä. Silti ei tarvinnut toimettomana olla, sillä vuokranantaja kävi kylässä aamupäivästä ja päivää kulutin yliopiston kirjastolla käännöksiä tehden. Aamulla hölkkäsin 9km+2x100m ja illasta 55min=12km+8x100m rentoa rullausta yhteensä. Hiekkabaanat on ilmeisesi aika pehmeässä kunnossa, sillä loppumatkasta tuntui oikeassa juoksija-polvessa pikkasen loppuvedoissa. Tilanne ei ole paha, mutta seuraamisen arvoinen. Pitää venytellä tänään kunnolla ja latailla akkuja huomista koitosta varten. Luukutetaan Penan mieliksi se mitä jaloista irtoaa. Samalla kisa toimii hyvänä avaajana seuraavan viikon SM-puolimaratonia varten.

Raumalta Poriin juostiin päivällä kuuluisa Karhu-Viesti. Itekin olen juossut sen varmaan seitsemän kertaa ja kuului aiemmin vakio-ohjelmaan. Vuonna 2007 voitimme tapahtuman Jyväskylän Kikkailijat nimisellä kokoonpanolla.

href="https://picasaweb.google.com/102181052866734304845/KarhuViesti2012#slideshow/5731318841776495266" target="_blank">Kuvat 2012

etuoikeutettu

Yllä oleva sana tuli tänään mieleen kun verryttelin kämpille kovan treenin jälkeen. Olin perinteisessä hyvän olon tunteessa, johon liittyy myös endorfiinit. Fiilikset ovat aina sitä paremmat, mitä kovemmalle olet itsesi vetänyt treenissä. Aina ei tarvitse taju kankaalle juosta, mutta itse kisatilanne on lähellä sitä. Sen vuoksi myös henkiset voimavarat näyttelevät osaansa kilpaurheilussa. Jokaisella on oma tapansa käsitellä tätä puolta, mutta mulla se näkyy tärkeän kisan lähestyessä ehkä omiin ajatuksiin uppoutumisena. Silti pyrin mahdollisimman normaaliin elelyyn ilman sen suurempia täpinöitä. Mitään testosteronia uhkuvaa bodaria musta ei saa tekemälläkään, joten ehkä on parempi se lehmän lämmin henkäys.

Tiistain ulkoilut olivat aamulla lenkkeily 6km Palokan hammashoitolaan ja nopean keikan jälkeen toinen samanmoinen 6km takaisin+2x100m. Illalla hökkäsin 16km+2x100m sellaisen pitkähkön tuntuisen lenkin. Juoksu oli teknisesti hyvää edellispäivän mäkivetojen ansiosta. Muuten jantteri oli väsynyt. Illalla miesten lenkkisauna.

Keskiviikkona aamulla 1h=12km+2x100m ja töiden jälkeen oli 1.05 eli noin 14km kevyt vauhtileikittely, jossa joka km tein noin 100-200m rykäisyn. Tehot ei ollu kauheen kovat, mutta ihan ok reeni kuitenkin. Kuudelta olin Timo Taipaleen taitavassa hierontakäsittelyssä ja paikat oli kyllä aika tukossa. Illalla väsytti todella paljon ja mies oli varsinaisessa koomassa.

Torstaina aamulla jälleen tunnin aamulenkki (12km+2x100m), kun aikaa oli ja illalla omatoiminen lepo. Ajattelin antaa hieronnan vaikuttaa kroppaan sekä pikkasen armoa piestylle keholle. Mies on ollut aika lailla väsynyt koko viikon, mikä on merkki siitä että kisakausi lähestyy ja treenattu on. Aamulla ei tahdo päästä ylös sängysta ja ainut positiivinen asia on se, että jalat ovat juoksukunnossa. Eilen piti vielä illalla mennä Palokkaan vanhempainiltaan tulkkaamaan. Sen verran kiusasin itseäni, että pyöräilin sinne ja takaisin 7+7km ja fiilistelin kevään tulemisella.

Tänään sitten oli tehokkaan treenin vuoro ja lähellä oli ettei sekin mennyt penkin alle. Hippoksella oli nimittäin prätkiä rivissä kun astelin sinne sisälle. Tonneista ei siis voinut kuvitellakaan vaan "pääsin" juoksemaan niitä ulkona. Menin hikiseen pukukoppiin, kiskoin tuulihousut jalasta ja heitin takin naulakkoon. Ulostauduin ja raikkaassa kevätsäässä tein ensin 3x100m avausvedot ja lähdin lykkimään tonneja pyörätiellä. Eka 3.04, seuraava 2.58. Kolmas kun en saanut väliaikaa, mutta neljäs 3.00 ja viides 2.59. Hengitys teki töitä kivasti ja juoksu oli kohtuu rentoa. Mistään alle 2.50 vetovauhdeista ei siis tietoakaan, mutta jonkin näköinen treeni kuitenkin. Hölkkäsin salille tekemään selkiä/vatsoja/kylkiä/leukoja, minkä jälkeen hölköttelin 3km kämpille fiiliksissä. Alarappusissa tein syväkyykkyhypyt, 2x1min päkiähypyt, jalanheilutukset ja pienet venytysliikkeet pyykkitelineen avustuksella. Illalla on sauna.

kahvin voimalla

Junan kulkusuunta on muutettu. Nimittäin kulkemattomuuden aikakaudesta on taas siirrytty kulkevaisuuteen. Pienestä se on kiinni, eikä vähiten korvien välistä. Kuluneet pari viikkoa on ollut enemmän tai vähemmän tukkoisen tuntuista. Ilmassa on ollut muun muassa väsymystä ja tukkoisia jalkoja. Jatkuva vaihtelu lumisten/jäisten olosuhteiden ja pitävän asvaltin välimaastossa ei ole juoksijan kropalle parasta mahdollista settiä. Tähän kun lisätän vakio kevätväsymys täytyy olla varovainen että ei vedä joko a yli tai b hanki itselleen rasitusvammaa. Voisi kuvitella tämän olevan helppoa, mutta ei. Reenata pitäisi ja kovaa, sillä tähän aikaan vuodesta tehot alkavat olla tapissaan. Mäkijuoksusta haetaan sitä juoksuvoimaa ja vauhtikestävyyttä eli pahan olon sietoa on useamman kerran viikossa. Arkikin pitäisi hoitaa moitteettomasti eli käydä töissä ja opiskellakin.

Kevätaurinko alkaa nyt paistamaan jo ennen kello kuutta. Viimeiset kolme päivää olen saanut nukkua kunnolla, mutta silti kroppa vaatii aamulenkille seitsemän aikaan. Tänään onnistuin vetkuttelemaan +1 tunnin, mikä tuntui sankariteolta. Ehkä asia kertoo siitä, että mitään yliväsymystä kropassa ei siis ole tai että ehdin työharjoittelun aikana sopeuttamaan kroppani aamuheräämiseen. Niin tai näin juoksin tunnin (13km+3x100m) aamulenkin vaikka valmentaja ei ollut aamulenkkiä määrännytkään.

Päivällä yritin tsempata kandin parissa, joka käsittelee siis maahanmuuttajien sopeutumista liikunnan avulla sosiaalityön näkökulmasta. Kirjallista materiaalia olen saanut ihan kiitettävästi, mutta jotenkin silti tökkii. Ei tässä auta muu kuin tulta päin vain jatkaa ja sinnikkäästi puurtaa menemään.

Tänään vedin mäkireenin kahvin ja suklaachippicookien voimalla (Coffee housesta 4,90e S-etukortilla). Yllättäen se ei painanut mahassa yhtään eikä onnettomuuksia sattunut. Päinvastoin meikä oli aika lailla liekeissä ja juoksu tuntui hyvältä. Viimeisessä vedossa pääsin tavoittelemani sillankaiteen luo eli minuutin vedon aikana kerkesin kirmata pikkasen etäämmälle. Sykkeet oli yllättäen yli 170 lukemissa ja lopussa 178 kun aiemmin olen vasta lopussa päässyt yli 170:n. Myös 2min palautuksen aikana syke ei ehtinyt laskeutua alle 130 kun yleensä se on alle 120. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että joko reeni oli hyvä ja/tai kahvi pikkasen nostaa sykettä. Fiilis reenistä oli kuitenkin hyvä.

Setti oli 4km+ 2x6x1min/hölkkäpal/ 7min sarjapal+ 10x100m reippaasti+4km vr. Antero oli mukavasti mukana kellonsa kanssa ja puhui jo "setistä" sanan "sarja" sijaan. Taitaa MM-kisojen kansainvälinen tunnelma tehneen Antsasta kielimiehen :) Kämpillä olin aivan liekeissä ja täynnä hyvää reenin jälkeistä oloa. Tein pikkasen selkiä/vatsoja/kylkiä ja olin tyytyväinen itseeni. Hyvä viikko tulossa!

Onko tonnin vedoille vaihtoehtoja kysyy Ari Paunonen Juoksija-lehdessä

"big engine" Moses Mosop vauhdissa

http://nos.nl/l/tcm:5-1243794/

Mooses oli juoksemassa Kenialle pronssia Helsingin MM-kisoissa 2005. Olin kisoissa toimitsijana ja paikan päällä katsomassa kympin finaalia. Tuossa vanhalla digikameralla otettu pieni pätkä. Tais mennä vähä överiksi kannustus (en myönnä kiljuneeni). 

Vetskujen mm-hallit

Kohtalaisen rankka, mutta antoisa viikko alkaa olla takana. Maanantaina tuli Keski-Suomeen takatalvi ja uutta lunta varmaan 30cm. Tiistaina juostiin veteraanien MM-maastojuoksut maastossa ja oli siinä espanjan pojilla ja monella muullakin ihmettelemistä lumen kanssa. Silti järjestäjät saivat lähinnä kehuja vain, olihan kyseessä "halli" maailmanmestaruuskisat. Tai oli ne oikeastikin, sillä Hipposhallilla kilpailtiin koko viikon ajan ahkerasti alkaen sarjasta 35 alkaen tietääkseni 85 ikäsarjaan asti. Sarjat muuttuvat siis viiden vuoden välein.

Tiistaina oli ensimmäinen päivä tulkkina pitkästä aikaa. Sain siis työharjoittelun päätökseen ja se oli parin kuukauden urakka. Tistaina käytiin vielä palautekeskustelu, mutta muuten homma oli sillä taputeltu. Aamulla ulkoilin 9km+2x100m. Illalla juoksin 11km Harjulle tsiigailemaan kisoja. Aivan mielissäni kirmailin eri kohtaa reittiä katsomaan poikien jyräystä. Harjun päältä katsottuna meno alhaalla näytti todella vauhdikkaalta. Hölkkäilin lisäksi vielä 1km Hippokselle käväsemään, mistä myöhemmin vielä 3km takaisin kämpille.

Jalat alkoivat mennä tukkoon puolessa välissä viikkoa, kun keskiviikkona tein töitä, kävin jeesailemassa korkeushypyssä ja juoksemassa kiihtyvän 13km 2+1 reippaan 4min-> 3.10. Loppuvaiheessa reeniä juoksu alkoi yllättäen sujua ja kirmailin vikat tonnit aika rivakasti. Itse asiassa tein vauhdin vaihtelua niin että 1,5km kovempaa ja 500m kevyempää. Näin sain seurattua kilsavauhteja ja mielekkyyttä reeniin tukkoisilla jaloilla. Loppuun rimpuilin muistaakseni 5x100m.

Torstaina piti kirmailla mäkivetoja, jotka jäivät kyllä aika lailla pannukakuksi. Puhti oli pois jaloista, eikä koneestakaan löytynyt kierroksia. Kymmenen vedon sijaan tein "vain" kahdeksan, mutta loppusatasista en tinkinyt. Reeni siis 4km+2x4x1min mäkeen+10x100m vr+5km vr. Aamu oli ollut 10km+2x100m.

Perjantaina oli pitkäperjantai, eikä siis töitä tiedossa. Ainahan voisi opiskella ja vääntää sitä kandin työtä, mutta jotenkin se vain tuntuu vastenmieliseltä. Pitäisi olla kai pikkasen enemmän tutkijan vikaa. Reenien puolelta sain kuitenkin jotain aikaiseksi, kun juoksin perinteisen pitkän lenkin 25km ja sain Erikin messiin osaksi matkaa. Olisin voinut mennä toimitsijaksi Hippokselle, mutta päätin ottaa rennosti ja kattella äijien kolmen tonnin kisoja. Ne, lähinnä M35 ja M40 olivatkin huikean jännittäviä. Tupa oli täynnä väkeä ja kannustustakin löytyi. Nautin täysillä tunnelmasta.

Eilen lauantaina olikin jo vap.eht.päivä. Aamulla hölkkäsin tunnin 13km+2x100m ennen satamaan lähtöä. Paikalla kilpailtiin kävelyn merkeissä ja olin callingissa töissä tsekkailemassa oliko numerolaput kiinni, chippi jalassa eikä polvet peittäviä trikoita. Monenmoista mummoa ja pappaa kävi tsekkauttamassa itsensä eikä meininki edelleenkän ollut hassumpi. Illaksi tuli Afrikan Markku yöksi, hänellä kun oli puolimaraton tänään. Jaksoin lähteä vielä iltalenkille (12km+3x100m) ja päivä oli aika lailla siinä.

Tänään sitten olin tikkana pystyssä aamusta aikaisin ja valmis päivän haasteisiin. Heräsin puoli kasi ja puoli ysi olin lykkimässä tv-reipasta/kovaa. Kilsat menivät 3.42,49,45,46, 40,41,40,41, 35,36,29,28,23 ja 31. Syke siinä 160 lukemilla, eli jutellut olisi pystynyt pikkasen kakistellen. Testasin Jyväsjärven kisareitin, joka oli yllätyksekseni lakaistu koneella. Aurinko paistoi ja pakkasta oli ehkä -10c. Juoksu alkoi kulkea reenin edetessä ja lopussa sain pikkasen jopa raastaa ihan hyvällä tunteella. Make asunnolla valmistautui tulevaan mm-koitokseen samalla kun meikä veti omaa settiä. Lähdin pikaisen palautuksen jälkeen satamaan antoisiin töihin. Puoli yhden maissa oli kauhee täpinä, kun 600 jyrää toi laukkunsa jemmaan täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Aika hyvin asiat hoituivat veteraaneilta ja heidän kohdilla voidaan puhua jo kokemuksesta!

Puolikkaalla Petteri Muukkonen oli kärjessä aika pitkään, mutta joutui antautumaan parille huuliolle. Nopeampi heistä voitti maastot, 3000m soolona sekä sitten tämän kuningasmatkan. Tuttuja oli juoksemassa aika paljon ja mukavasti sai heittää läppää koko päivän ajan. Sluipasin sen verran, että en jäänyt kaikkia roippeita keräilemään vaan kiiruhdin Hippokselle myöhäiselle lounaalle sekä samalla jättämään hyvästit hyvätunnelmaisille veteraanikisoille. Ehkä siellä vielä itsekin jossain vaiheessa... 

https://plus.google.com/photos/118182635340316776536/albums/5729094106583268673

Pictures from day 2

Worls masters athetics/ Veteraanien MM-kisat Jyväskylä

takatalvi

Jyväskylään on tullut takatalvi ja maailmalta saapuneet veteraanit ovat varmaan aivan innoissaan. Hipposhallissa ja vähän muuallakin järjestetään nimittäin veteraanien MM-hallit +kävelyt+ puolimaraton+ maastojuoksu ulkotiloissa. Huomenna rykästään Harjun maineikkaissa maastoissa maastojuoksu ja luminen otatus taitaa olla tulossa. Ei siinä mitään, on yleisen sarjankin MM-maastoja joskus juoksutettu lumella, mutta mahtavat etelän miehet olla taas vähän ihmeissään..

Onneksi veteraaniurheilu ei ole enää kuoleman vakavaa, vaan urheilun muut tärkeät puolet ovat merkittävämmässä asemassa. Jokainen voi miettiä miksi vielä eläkeläisenä liikkua ja käydä skaboissa. Ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä keksiäkseen muutamia mahdollisia syitä. Eilen esim näin Martti Vainiota kirja-messuilla esittelemässä höyryveturipuistoaan. Mies oli eilen piipahtanut sisäsoudun SM-kisoissa ja voittanut viiskymppisten sarjan ajalla 38.20 muistaakseni. Kummasti se vanhaa mestaria edelleen kiinnostaa hikoilu ja kropan rassaaminen..

Nettikirjoittelusta on ollut parin päivän tauko ja uudelleen aloittaminen on aina hiukan nihkeää. Vähän tuntuu samalta kuin kandin seminaaripaperin vääntäminen- tietää etä tuotoksen ollessa valmis on useinmiten tyytyväinen olotila, mutta vaivaa sen eteen ei jaksaisi nähdä. Vähä samat fiilikset on ollu meikäläisen tänään päättyneessä työharjoittelussakin. Maksullinen kurssi, palkaton harjoittelu ja "vain" harjoittelijana oleminen ei missään vaiheessa tuntunut kivalta. Nyt se on kuitenkin suoritettu ja täytyy sanoa, että paljon tuli opittua asioita.

Treenien puolelta kuuluu periaatteessa ihan hyvää sillä koivet ovat juoksukunnossa. Pientä tukkoisuutta on kuitenkin havaittavissa ja luulen lumien sulamisen/ pitävän alustan vaikuttavan asiaan. Kestää aina hetken aikaa, että ns. talviaskel muokkautuu kesäkelien haasteeseen.

Ma 9km+2x100m, 4km +2x100m+8+1000m/1,5min pal+5x200m+ selkiä/vatsoja+3km vr
Ti 9km+2x100m, ilta 10km niin että joka km 10sek spurtti (kiire) -> hieronta
Ke 9km+2x100m, ilta 17km tv-reipas 4min vauhtia
To 9km+2x100m, 4km+ 2x6x1min mäkeen/hölkkäpal +10x100m+4km vr+ selkiä/vatsoja
Pe 9km+2x100m, ilta 13km+5x100m +sauna (jalat puhki mäkivedoista)
La 3km+6x2km/ 1min pal+4km vr, ilta 8km verkkaa
Su 21km 4.30 vauhdilla (normaalia reippaampaa ja ukko väsynyt)
Ma 9km+2x100m, ilta 11km lumipöperössä+10x100m hallissa/100m pal+selkiä/vatsoja/kylkiä syväkyykky-/päkiähyppyjä+3km (luumuilin Hippoksella vetskukisojen järjestelyjä tsekkaillen)

Viikkokilometrejä en edes laske, mutta viikolla oli kolme kovaa ja yksi reipas reeni. Setti on meikäläiselle aika lailla maksimia ja kropassa tuntuu herkästi pienikin mäkijuoksu. Mun massiiviset lihakset nimittäin tuntevat pienetkin mäkivedot. Silti niitä on ilmeisesti pakko yrittää vääntää ja saada sitä juoksuvoimaa sekä hapenottoa kehitettyä.

Viime päivien kevyt jurppiminen saattaa johtua treeniväsymyksestä. Ounastelin, että viikonloppuna mun olisi pitänyt olla muualla. Selvisikin, että Hollannissa olisi ollut mainio maantiekymppi (40 kaveria alle 31min) tarjolla. Kirjoitusvirheen vuoksi skaba meni multa ohi suun ja se tuntuu anteeksiantamattomalta virheeltä. Olisin joka tapauksessa käyttänyt satoja euroja kisareissuun, mutta 30min alitus olisi ollut sen arvoista.

Yleensä en jää tuleen makamaan (harmittelemaan) kovin pitkäksi aikaa, vaan koitan nähdä asioiden valoisammat puolet. Nyt mietin, että ehkä kroppa ei olis ollu valmis koviin vauhteihin mutta toisaalta taas kunto on hyvä Haagin jäljiltä. Jossittelu ei ole kovin järkevää, mutta sitä on pakko joskus harrastaa tässä lajissa. Toivotaan kuitenkin, että huhtikuu sujuu mallikkaasti juoksun merkeissä ja toukokuulla poimitaan marjoja eli nautitaan taas treenin tuloksista.