tuloskunto

Aamulla tuntui jäsenissä eilinen mattotreeni. Alaselkä meni odotetusti hiukan juntturaan äkkiseltään, mutta vertyi päivän mittaan. Aamulla reippaassa pakkasessa juoksin 9km+2x100m. Iltatreeniksi oli suunniteltu tunnin vauhtileikittely. Sain valmentajalta ohjeita juosta se fiilisten mukaan. Joko lyhyttä ja terävää tai pidenpää ja rauhallista. Verryttelin ja venyttelin huolellisesti ennen lenkkiä ja juoksu kulki heti ensimetreiltä asti. Tätä tämä vanhaksi tuleminen kai on tai sitten mies alkaa pikkuhiljaa tuntea oman kroppansa, eli mitä kannattaa tehdä jotta juoksu kulkee. Pakkasta oli rapiat -15c, mutta se ei pahasti menoa haitannut. Askel ja ryhti olivat hyvät kuten se viime viikkoina on ollut muutenkin. Mun kohdalla se on merkki kunnosta. Askel tekee tehokkaasti töitä ja kaikki kropan lihakset toimivat oikea-aikaisesti. Sitä se kilpajuoksu tiivistettynä on. Tietty helppouden tunne on palkintona hyväkuntoiselle, mutta kovissa treeneissä olo on aina yhtä paha. Ainut ero huonoon kuntoon on että siedät vauhtia paremmin ja kello kertoo missä kunnossa olet. Julmaa, mutta silti niin kiehtovaa.