reteetä

Aika reteetä, nimittäin vieressä oleva kuva. Siinä on aistittavissa ns. jäätävä meininki. Kolme äärimmilleen treenattua urheilijaa seisoo imagolleen ja egolleen sopivan välimatkan päässä toisestaan. Kuva sopisi vaikka levyn kanneksi. Eräänlaisia artistejahan juoksijat ovatkin, nimittäin jalkataiteilijoita. He eivät aivan vähään tyydy ja ovat valmiita vaihtamaan maisemaa tilaisuuden tullen. Sitoutuneita he ovat ainoastaan ja vain ainoastaan ensirakkauteensa juoksuun. Lajin parissa hiippailee muutama siinä rajamailla kulkevia, mutta heille annettakoon heikkoutensa anteeksi. Juoksijallahan ei ole salaisuuksia juoksijoiden kesken. Vai miten se nyt olikaan?

No joo. Eiköhän riitä. Tässä on taas muutama päivä elelty ja menty kohti kesää. Itse en maltellut kauaakaan palautella kympin jälkeen vaan jo eilen rempasin kolmosen. Se meni oikeastaan yläkanttiin ja siitä positiivinen mieli. Juoksu oli yllättävän herkän tuntuista, mutta loppusilaus jäi puuttumaan. Eiköhän tänä kesänä mene vielä alle 8.30. Seuraavaksi on tiedossa harjoituskisoja ja treeniä. Tarkoitus on hakea sitä kisoissa tarvittavaa puristusta sekä pitää vielä yllä kestopohjaa. Sillä metodilla meikä on yleensä saanut nostettua kuntoa pitkin kesää. Nyt se kesä nimittäin näyttäisi alkaneen.

Ensi viikosta tulee todella kiireinen sillä tiistaina on pm-viestit, keskiviikkona Nice Run-tapahtuma ja viikonloppuna nuorten pohjoismaiden mestaruusottelut. Tarkoitus on kuitenkin ehtiä reenaamaan normaalisti ja yrittää lukea parin viikon päässä häämöttävään sosiaalityön pääsykokeeseen.