Corraleos, Fuerteventura

-->Kanarialle on kotouduttu. Melko pitkä ja hikinen päivä on ollut, mutta se on ollut sen arvoinen. Kauas on usein pitkä matka, niin myös tälläkin kertaa. Kello kuusi heräsimme Helsingissä ja suuntaimme Markun kanssa lentokentälle. Samaan aikaan oli lähdössä kuusi Finnarin lomalentoa ja vain kolme palvelutiskiä oli auki. Saattoihan sitä arvata, että kiirus tulee. Toinen jono oli turvatarkastuksessa, missä vain yksi linja oli auki. Onneksi tajusimme siirtyä toiselle, joka veti hieman paremmin. Portille kävellessä Markun puhelin soi ja kehotin häntä vastaamaan siihen. Linjan toisessa päässä oli kentän työntekijä, joka kehotti kiiruhtamaan portille. Portilla kovasti oltiin kiinnostuneita, missä pojat ovat olleet. Markku kertoi tilanteen ja pääsimme vielä koneeseen. Ilmeisesti oli todella hilkulla, että en naputtelisi tätä Helsingin pakkasissa. Lento (6h) meni joka tapauksessa kivuttomasti ja laukutkin ilmestyivät hihnalle Lanzarotessa. Otimme sieltä bussin satamaan, mistä lähti laiva toiselle saarelle Fuerteventuraan. Molemmat näistä aivan minuuttiaikataululla meidän eduksi.

Puolisen tuntia ehdimme katsella merimaisemaa, sekä ehkä vilaukselta nähtyä lentokalaa. Laiva iskeytyi Corralejon kaupunkiin, missä siis on majapaikkamme. Markku on 20 kertaa ollut Kanarian saarilla, mistä 12 kertaa ilmeisesti näissä maisemissa. Jonkinasteisesta alueen tuntemuksesta siis voi puhua ja hyvin löytyi myös hotellimme Alisios Playa missä viimeksi majoittui maaliskussa meidän Eritrean keikan jälkeen. Matkaa satamasta kävellen oli sinne reilu kilsan. Kuittasimme avaimen, rykäsimme laukut huoneeseen ja lähdimme iltalenkille. Kuvailin videota lenkin aikana kuten koko päivän muutenkin. Sain pätkistä koostettua vajaan kymmenen minuutin klipin, jonka illalla tyrkkäsin YouTubeen.

Itse iltalenkki (14km) oli hyvällä hiekkatiellä, jota riittää vaikka kuinka pitkälle. Asvalttia siihen ei siis vielä ole isketty eikä toivottavasti tehdäkään. Näissä maissa asiat tehdään mahdollisimman hitaasti ja keskustan sadan metrin pätkä ei vieläkään ole saanut asvalttia vaikka maaliskussa se oli työn alla. Muuten Corralejo on muutaman kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki eikä siis massaturismikohde kuten muut Kanarian saaret. Juoksijan kannalta tämä on hyvä kun autoja ei ole liikaa eikä kävelijöitä edessä kierreltäviksi.

Iltapalalle päädyimme herkulliseen kiinalaiseen syömään, missä oli lähellä ettei mennyt mättämiseksi. Päivän ruokailut kun olivat jääneet melko vähiin, vaikka olinkin koneessa syönyt 250g suklaalevyn elokuvaa läppäriltä katsellessani olemattoman lentokonelounaan lisäksi. Yöuni tuli todella herkästi eikä nukkumattia tarvinnut kauaa odotella.