Tänään oli harjoituksellisesti hiukan kevyempi päivä. Ensimmäistä kertaa aamulla oli jo tunnetta, että nyt kulkee. Voi sitä juoksemisen riemua, kun käsijarru vapautuu. Käytiin kaupungin laitamalla lenkillä. Alue on melkein aavikkoa ja tunnelma kuin lännen elokuvissa. Juoksu kulki sen verran hyvin, että juoksin 1.35 ja tein 5x100m päälle. Jalkakin oli lähes tunnoton ja parasta oli, että ekaa kertaa ei tarvinnut käskyttää kroppaa liikkeelle. Jännää oli, että Martin sanoi samaa että ny alkaa kulkea. Luulisin kaiken johtuvan siitä että kroppa alkaa sopeutua.

Aamupalan jälkeen lähdimme jyräämään vuokra-autolla Santa Fe:n kaupunkiin. Reitti kulki Sandia vuorien takaa vanhaa tietä pitkin. Maisemat olivat komeat. Santa Fe sijaitsee 2100m korkeudessa ja ilmaisjakelulehden kannessa komeili kenialaisia juoksijoita, jotka leireilevat kaupungissa. Lehti oli varsinainen löytö. Reissun aikana tuli syötyä kunnon hampparit ja suklaakakut dr pepperin kera. Paluumatkalla teimme kympin lenkin Sandia vuoren rinteillä. Maisemat olivat illan hämyssä jälleen ok.