Juoksija ehtii miettiä lenkeillään monen moista. Jonkun teorian mukaan he ovat itsensa tuntemisen asiantuntijoita. Harvalla kun nykyään on aikaa tai edes halua tutkiskella itseään. Yksin juostessa se on lähes pakko ja ulkopuolisia vaikutteita saa lähinnä vain lenkkikaverista tai nappikuulokkeiden kautta tulevasta musiikista. Mietin tälläistä asiaa tänään alkulenkistä ja ajattelin, että siitä on pakko kirjoittaa. Oikeastaan olin pohtinut aihetta jo muutaman päivän, kun tuli aika asettaa tavoitteet kaudelle 2013. Ilman niitä ei ole pohjaa tekemiselle ja selkeät tavoitteet kirkastavat ajatuksen. Se ajaa lenkille tuuleen ja sateeseen hyvällä motivaatiolla. Itse asiassa ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ajatuksiinsa yllättävän paljon. Tunteisiin ei niinkään paljoa vaan olo vain yksinkertaisesti on hyvä tai huono. Melkoinen seppä on se, joka kääntää huonon päivän hyväksi nukkumatta välillä yhtä yötä. Jos siis ajatuksiin pystymme vaikuttamaan niin miksi emme ajattelisi positiivisesti? Parasta asiassa on, että ajatukset vaikuttavat tunteisiin. Kannattaa miettiä asiaa..
Viime päivinä on kuulunut uutisia, että yllättävän moni kestävyysjuoksija kääri uransa kotikisojen EM-vuoteen. Panostukset niihin olivat kovat ja monet kärsivät loukkaantumisista. Lisäksi monet olivat jo eläneet urheilun ehdoilla vuosia ja tuli aika siirtyä ns. siviiliin. Ymmärrän heitä täysin, mutta ymmärrän myös niitä jotka töissä käydessään antavat edelleen kaikkensa urheilulle. Urheilu antaa heille niin paljon, että he näkevät vaivaa treenata joskus väsyneenäkin monesta asiasta tinkien. Meitsi on juossut 17 vuotta, mutta en edelleenkään haluasi luopua siitä. Muutamaan kertaan olen jo lopetellut ja tehnyt muutamat come backit. Näin on usein ollut, jos on ollut vammaa ja juoksun kulkemattomuutta. Samaa asiaa olen miettinyt nyt syys-lokakuussa kun takareisi ei tahtonut parantua. Odotettu maraton jäi välistä, mutta nyt onneksi jalka tuntuu paremmalta. Olen jo asettanut tavoitteeksi puolen tunnin alittamisen toistamiseen ensi kaudella sekä mahdollisen maratonin.
Päivällä kävin allekirjoittamassa urheilijasopimuksen JKU:n toimistolla ensi kaudeksi. Seurassa ei mulla ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Se on ollut tärkeä asia mun elämässä vuodesta 2007 ja jatkossakin aion olla mukana myös toimitsijatehtävissä.
Eilen kirmasin Hipposhallissa 12x1000m/1min eli 200m hölkkäpalautuksella aikoihin 3.15. Juoksu kulki hyvin ja parempaakin vauhtia olisi voinut pitää. Treeni teki kuitenkin tehtävänsä ja vika kilsa oli 3.02. Päälle juoksin 3x200m 31 sekuntiin sekä kävin salilla selkiä/vatsoja tekemässä. Avausvedot oli 3x80m ja verkat 4+3. Käynti hallissa oli yhtä hieno kuten aina ennenkin. Lapset vain pikkasen poukkoilivat eteen, mutta pahemmilta kolaroinneilta vältyttiin. Aamulenkki oli 9km+3x100m ja kevyttä lihaskuntoreeniä 2x20syväkyykyä, 2x20 yhdenjalankyykkyä,2x20 penkille nousua ja 2x50 päkiähyppyjä. Tänään 9km+3x100m ja 15km kevyttä. Illan loppulenkistä alkoi taas takareisi kiristellä, mikä tietysti ottaa pattiin. Pitää vain nyt venytellä kunnolla.
Valokuva on otettu Kuopion hallikisoista joskus 2003. Juoksin silloin älyttömän hyvin muistaakseni 8.34. Henri pisteli alle 8.30 ja Aki taisi olla sekunnin verran mua edellä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista