Kunnon ulkoilut

Tänään tuli vedettyä sen verran manee lenkki, että pakko kirjoittaa siitä. Jo ennakkoon oli tiedossa, että fillarilenkistä tulisi elämän tähän astisista pisin mutta päätin ottaa haasteen vastaan. Tiesin, että porukalla ja vuorovedolla pidempikin tuntuu lyhyemmältä. Silti ajatus yli sadan kilometrin taipaleesta herätti ajatuksia ennakkoon.

Torstaina aloitin harjoittelun Anteron ohjauksessa. Lintsasin vielä aamulenkin, mutta iltatreeniin lähdin mukaan. Hölkkäilin 5km Harjulle ja sitä ympäri. Tämän jälkeen teimme lämmittelyinä 5x40m pakara ja polvennostojuoksua. Tämän jälkeen oli ohjelmassa siirtyminen Harjun puuportaille, missä haastavaa joka kolmannelle portaalle nousua 3x4 kertaa. Yritin kaikkeni, mutta aina lopussa pakaroista loppui jytku ja vauhti hidastui. Treeni meni kuitenkin siinä määrin perille, että tuntuma jaloissa oli kuin jotain olisi tehnyt. Seuraavaksi ohjelmassa oli rentoja satasten rullailuja 2x10x100m. Ne tuntuivat hyviltä ja porukassa oli hauskaa. Päälle vielä päkiähyppyhä/syväkyykkyhyppyjä, selkiä/vatsoja ja 3km verryttely kämpille niin torstai oli pulkassa.

Eilen perjantaina kävin pitemmän aamulenkin (12km+3x100m) vetäsemässä ennen luentoa. Aurinko paisteli iltapäivällä ja olisi himoittanut lähteä pyöräilemään. En saanut kuitenkaan tällä kertaa ketään mukaan ja tyydyin pimenevässä illassa juoksemaan fiiliksellä tunnin (13km reipahkoa maastossa+3x100m). Yksin olemisen illan kruunasi saunottelu meitsin kerrostalon näköalapaikalla. Lauteilta on hieno näkymä keskustaan ja kyllä siinä sielu lepää aina perjantaisin.

Niin tänään oli kovasti ulkoilua. Starttasimme jo 9.30 sillä tiesimme, että 145km lenkkiin parilla kahvitauolla tulee vierähtämään hetki jos toinenkin. Ennen lenkkiä kävimme pumppaamassa Jarin kämpillä ilmaa pyöränkumeihin. Matka jatkui Jämsän suuntaan aika lailla vastaiseen. Meno ei ollut helppoa, mutta ajoittain aurinko näyttäytyi ja virkisti. Jämsän keskustassa pysähdyimme Elosen kahvioon ruissämpylälle ja kahville. Tämän jälkeen nokka osoitti lähellä sijaitsevaa Jämsänkoskea, joka näytti varsin viihtyisältä paikalta. Edessä oleva tie oli vaihtelevaa ja hiljaista autoliikenteeltä. Seuraavat 40km menivät aivan hurmoksesssa. Sadan kilometrin kohdalla sain pojat usutettua hillittömään kiriin edessä olevan mäen päälle. Ite luovutin jo aikaisin, mutta syke nousi 160 tuntumaan. Pojat kampesivat päälle asti Jarin voittaessa. Seuraavan kerran intouduin Jarin kanssa vauhtiin kun neljä tuntia tuli täyteen. Tässä olin itse kestävämpi ja pian edessä oli Petäjäveden Kyläseppä. Olisin voinut fiiliksissä jatkaa vielä jäljellä olevat 30km Jyväskylään asti, mutta heikompia heikotto. Munkkikahvit naamaan ja baanalle. Itseä alkoi jo pikkasen hiukomaan ja jouduin jojottamaan poikien peesissä. Jaakko heitto jo ilmaan ajatuksen sata mailia elikkä 169km, mutta toppuuttelin jo hieman. Saimme täyteen 145km kun olimme Jaakon kotiovella. Siitä vielä omalla pyörällä kämpille pari kilsaa suihkuun ja ruokaa laittamaan. Täytyy sanoa, että hieno päivä oli eikä unohdu koskaan. Näin kun pikkasen ikää tulee niin elämysten saaminen on lähes yhtä tärkeää kuin kunnon kohoaminen. Eikä siinäkään mitään vikaa jos seura on loistavaa ja juttu luistaa. Hieman hiljaisemmilla pätkillä juttua tulee enemmänkin, vaikka ei siinä nyt ihan filosofian puolelle mennä. Tärkeää on kuitenkin pystyä nauramaan itsellekin. Kiitti pojat lenkistä!

Elämä on laiffia

Elämä jatkuu samaan tahtiin kuin urheilukin. Tuo loppumaton hyvän olon lähde ei ole pettänyt eikä tule sitä tekemään. Oikealla asenteella molemmista selviää kunnialla. Eilen kirjoitin pyörälenkin päätteeksi Facebookkiin, että elämä eli urheilu on parasta huumetta. Se on loppumaton hyvän olon lähde, eikä niistä olemassa olevista vaihtoehdoista huonoimmasta päästä. Niin kauan kuin on elämää on myös toivoa- pitää pitää tämä ajatus mielessä synkkien syyskelien lähestyessä. Tavoitteena on nimittäin iskeä kovaa reeniä loka-marraskuu ja tyrkätä maraton joulukuun alussa. Saa nähdä kuinka tässä onnistun ja kuinka hyvin saan motivoitua itseni raskaille varhaisille aamulenkeille. Väkisten en tee mitään, vaan muistan kuunnella myös kroppaani. Tänään esimerkiksi jätin iltalenkin väliin ja päätin keskittyä palautumiseen sekä illan hierontaan. Se nimittäin menee perille paremmin palautuneisiin lihaksiin. Samaa mieltä oli myös hieroja Timo ja sain häneltä vahvistusta siihen, että löysäily kannattaa tähän aikaan vuodesta. Tällä tavalla saan myös toivottavasti takareiden kuntoon. Aamulla olin juossut hyvällä kululla 8km+3x100.

Eilen ulkoiltiin jälleen oikein urakalla. Puoli neljältä starttasi viiden pyöräilijän armada kohti Palokkaa ja tuntia myöhemmin mukaan liittyi myös Jari. Kammet kiersivät ja juttu kulki. Tosin maantietä jyrättäessä ei kovin paljoa voi rinnakkain fillaroida, mutta aina silloin tällöin. Meitsi oli jälleen se heikompi lenkki, mutta laitetaan se remmien syyksi. Niillä ei nimittäin pysty yhtä taidokkaasti kiertää kampia kuin lukkopolkimilla. Hyvin kuitenkin myös nosto onnistuu eikä vain alaspäin paino kuten normaalisti pyöräillessä. Olotila ainakin reilun 70km (reilu 3 tuntia) taivalluksen jälkeen oli sanoin kuvaamaton ja mies lähinnä makoili sohvalla illan. Mitään älyllistä ei enää saanut aikaiseksi, mutta ei ollut tarkoituskaan. Päivän mittaan oli sen verran tullut huhkittua töiden ja opiskeluiden parissa, että vapaa-aika oli ansaittu. Opintojen puolella hommat näyttävät myös sujuvan. Viritteillä on käytännöt III (10op) kurssi mihin liittyy pari kuukautta opiskelua työpaikalla. Tavoitteena on päästä maahanmuuttajien liikuntaan liittyvään projektiin. Lisäksi työn alla on Auttamisen ja tuen välineet (5op) ja siihen liittyvä se 700 sivuinen opus. Kandin työ alkaa olla valmis.

Jees, tänään sain fanilta postitse kolme levyllistä tummaa suklaata.

Arki etenee samaa tahtia syksyn kanssa. Viime päivät ovat olleet sateisia. Onneksi asia ei ole pahemmin harmittanut, kun on saanut käydä lenkillä silloin kun huvittaa. Lauantaina liityin JKU:n "junnujen" treeniin, missä oli ohjelmassa samaa loikkasettiä kuin viikkoa aiemmin. Tällä kertaa jalat olivat vähän hitaassa kunnossa edellispäivän pyöräilystä johtuen, mutta hyvin reeni meni silti. Tällä kertaa menin vielä Hippokselle, missä teimme aitakävelyitä. Niitä olikin todella runsaasti ja numeroin sen voisi merkata 4 eri aidanylitystyyliä, aitoja 10kpl ja aina yhtä tyyliä tehtiin viisi kertaa. Kävin lisäksi vielä salilla tekemässä 2x selkiä/vatsoja ja kylkiä. Kämpille hölkätessäni olotila oli hyvä, mutta raukea. Päivän mittaan olotila sen kuin parani. Menin kirjastolle pariksi tunniksi käännösten pariin lounaan syötyäni. Tilasin kupin kahvia ja nautiskelin. Ulkona sateli yllättäen taas ja päätin jättää iltareenit suosiolla väliin.

Sunnuntaina Hena pyysi lenkille ja tarkoitus oli lähteä puolilta päivin. Starttasimme puoli viisi ja alkumatkasta pyörimme Tuomiojärven hiekkabaanoilla. Sieltä siirryimme Keljoon, mistä Sippulanniemeen. Pyörähdimme sen pururadalla, minkä jälkeen Samulinrannan ökytaloja kateellisena ihastelemaan. Meitsin lenkki venyi aiottua pidemmäksi ja 30km kului omassa maratonin ennätysajassa 2.21. Siitä oli onneksi enää 600m kämpille ja pääsin huilimaan/ tekemään lounasta. Olotila oli jokseenkin raukea ja huomasin ikäväkseni jalkojen kipeytyvän aika lailla. Sen siitä saa kun huilaa liikaa ja reenaa liian paljon.

Tänään en malttanut jättää aamulenkkiä väliin, vaikka jalat sitä pyysivät. Perus 8km+3x100m ja olin tikkana odottamassa puhelintulkkausta. Sitä ei tullut missään vaiheessa ja sain käytettyä odotteluajan käännösten tekemiseen. Päivä meni muutenkin sinkoillessa paikasta toiseen, mutta jotain sain aikaiseksikin. Iltalenkki oli siinä 12km paikkeilla ja rullailin jopa 10x100m. Harjulla oli myös valmentaja valmennettavineen ja vähän jo uhittelin liittyväni treeneihin torstaina. Takareisi on edelleen kireällä ja tuntuu, mutta toivotaan että hieronnalla/venyttelyllä/lihastreeneillä saan sen vielä joskus kuntoon. Kesään on vielä aikaa, mutta juoksu jatkuu edelleen.

Fillarointia

Päivät sujuvat omalla tahdillaan. Tekemistä on riittänyt toistaiseksi sopivasti, mutta liikaa sitä olisi tarjolla. Nyt vain pitää olla pää kylmänä ja tehdä vain harkittuja tekoja. En siis aio tappaa itseäni työllä ja opiskelulla. Korkeintaan kovalla maratontreenillä, sillä se on sen arvoista.

Tällä viikolla alkoivat opinnot ja heti oli tarjolla kirjaa sun toista luettavaksi. Paksuimmassa tiiliskivessä on päälle 700 sivua nimeltään Social Work Practice: A Critical Thinker's Guide - Eileen D. Gambrill. Yritin jo ostaa kirjaa Amazonin verkkokirjakaupasta, mutta toimitusaika olisi ollut neljä viikkoa. Jäi ostamatta tällä kertaa. 

Treenien puolelta eilen juoksin illalla Henrin ja Jaakon kanssa 18km maastolenkin Laajavuoren. Vettä sateli useaan otteeseen kuuriluontoisesti päätyen tällä kertaa raekuuroon. Onneksi oli hyvää juoksuseuraa, sillä muuten olisi lenkki saattanut jäädä aika lyhyeksi. Karpaasi Hena veti kaksvitosen. 

Tänään oli kauan odotettu pyöräilypäivä. Poljin maastopyörälläni Jaakolle, mistä sain lainaan käyräsarvisen. Poljimme aika tarkkaan 50km aikaan 1.50. Lenkki kiersi Mustankorkean kautta Säynätsaloon mistä takaisin. Reitti on aika vaihteleva ja mäkinen. Jokainen oli vuorollaan kärjessä vauhtia pitämässä, mutta Jaakko viihtyi siellä parhaiten. Jouni oli se, joka polki rinnalla aina välillä autoja väistellen. Muutaman kerran sain tsempattua miehen hillittömään irtiottoon, mutta jutustelu ei vähentynyt silti millään. Huuli lensi ja nautin täysillä syksyisestä pyörälenkistä. Liikunta antaa hyvän olon, ei sille mahda mitään.

Folioissa

Syksy tekee tuloaan samaan aikaan kun vietän pienimuotoista ylimenokautta. Periaatteena on ollut, että jos työt eivät ala vielä kahdeksalta käyn aamulenkillä. Maanantaina hölkkäsin 9km+3x100m aamusta ja menin hyvillä fiiliksillä hoitamaan päivän rutiineja. Sen verran olin saanut noottia huilaamattomuudesta, että sain hillittyä itseni enkä illalla enää ulkoillut. Päätin panostaa seuraavan aamun tunnin lenkkiin (13km+3x100m) ja sitä seuranneeseen raittiissa ulkoilmassa suoritettavaan lihaskuntoharjoitukseen (2xsyväkyykkyhypyt, 2xpäkiähypyt, 2xaskelkävelyt 2x50 kyykkyyn-ja-ylös niin että pakarat ottaa kantapäihin). Tämän jälkeen hissillä siirtyminen seitsemänteen kerrokseen, missä selkiä/vatsoja/kylkiä ennalta määräämätön määrä. Aamupalan jälkeen olin kotikäynnillä tulkkaamassa sosiaalityöntekijöitä. Iltatreeniä ei ollut.

Tänään keskiviikkona tein hyvän työpäivän ja tulkkauksia oli parin päivän edestä. Iltakuudelta menin lenkille E V:een kanssa Halssilan pururadalle. Tarkoitus oli juosta kevyttä, mutta E:llä oli vissiin vauhtileikittelyä, kun ylämäkiin piti aina iskeä. Mies jaksoi lähes tunnin ajan eli jonkinmoisesta kestävyyskunnosta voisi puhua. Naama tietenkin helotti kuin pajasepällä, mutta puhetta riitti lähes normaaliin tapaan. Olen etuoikeutettu kun saan omistaa suuria ihmispersoonia. Paluumatkalla Keskisuomalaisen toimittaja poistui työpaikaltaan juoksujalkaa iltaseitsemältä. Otimme tuon kestävyysjuoksun ystävän kiinni ja haastoimme pari sanaa. Kaikkea mielenkiintoista sitä voikaan tapahtua juoksulenkillä. Pitää vissiin pitää ohjelmassa sitä vielä pitkään.

Syyskuu alkaa olla yli puolivälin. Pimeä tulee jo kahdeksan maissa. Vielä ei harmita yhtään, vaan päinvastoin syksy vaikuttaa ihan kivalta. Toivon, että miehessä on tämän löysäilyn jälkeen virtaa vielä loppuvuodesta. Yleensä on alkanut puuduttamaan viimeistään marraskuulla. PM-maastot kuitenkin esimerkiksi ovat loistava välitavoite ja pitää mielen kirkkaana. Toivotaan, että juoksen maratonin tämän vuoden puolella.

Postista tuli tänään kaksi 440 sivuista blogikirjaa. Hintaa niille kertyi, mutta päiväkirjan tulostaminen paperille on tärkeä juttu. Tekstin lomassa on myös valokuvia ja sitä kautta meitsin oma historiikki saa jatkoa. Yllä oleva kuva on Tallinnasta ja kisan jälkeen sai lämmitellä folioissa. Tai ei nyt varsinaisissa, mutta sinne päin kuitenkin.

Moi moi kesä, tervetuloa syksy!

Kesän 2012 ratakausi on paketissa. Neljä kisaa kolmeen viikkoon oli aikamoinen suoritus ja alkoi jo painaa Tallinnassa. Mies alkoi niin henkisesti kuin fyysisestikin olla siinä kunnossa, että ylimeno/huilikauden aloitus tuli ajankohtaiseksi. Yritin vielä puolikkaan jälkeisinä päivinä pitää kiinni normaalista treenirytmistä. Kireä takareisi toi kuitenkin mieleen ajatuksia, että nyt jos koskaan kannattaa huilia. Puhelinsoitto valmentajalle vahvisti vielä asian ja olimme samaa mieltä huilimisesta. Alla on kilpailukausi, joka periaatteessa alkoi jo keväällä kahdella hyvällä puolimaratonilla ja kruunautui puolen tunnin alituksella kympillä. Sen jälkeen keskikesällä oli pikkasen hiljaista eikä ratavitoset oikein kulkenut. Kalevan kisoihin sain taas hyvän nousun aikaiseksi, mutta Font Romeaussa kipeytynyt takareisi tuntui koko ajan. Saattaa olla, että pakarassa ei riitä puhtia kisan aikana ja kampean itseäni eteenpäin liikaa takareiden lihaksilla. Vastaavanlaiset vammat ovat melko yleisiä juoksijoilla ja voisin sanoa, että lihaskuntoon ym. ominaisuuksiin panostaminen ei ainakaan tee pahaa nylkyille. Aloitinkin saman tien projektin, joka sisältää voiman hankintaa, kimmoisuuden kehittämistä ja sen sellaista.

Syyskuun yhdestoista ei ollut mun päivä. Silloin nimittäin varmistui, että elättelemäni haaveet toisista treffeistä eivät tulisi toteutumaan. Mun kohdalla asiat ovat aina olleet pitkissä kantimissa, mutta ns pataan saaminen ei tunnu koskaan hyvältä. Omat vanhemmat ovat olleet naisasioista yhtä huolissaan kuin minäkin. Kuitenkin niin kauan kuin on elämää on myös toivoa. Olkoon tämä jonkinlaisena tsemppauksena blogini lukijoille. Kolmas 440-sivuinen blogikirja on tulossa postissa itselleni. En tiedä tuleeko sitä koskaan palattua lukemaan vanhoja tekstejäni, mutta ihan mielenkiintoinen matka blogin pitäminen on ollut. Nyt tuli viikon tauko, mutta enköhän jatkossakin jotain kirjoittele.

Syksy tekee siis tuloaan ja ajatusten tasolla pitää tehdä pientä pohdintaa. Juoksu tulee jatkumaan edelleenkin ja lenkillä pyrin käymään niin usein kuin mahdollista. Syksyn maratonit tulevat liian aikaisin ja yksi vaihtoehto on juosta loppuvuodesta jossain kauempana missä kelit ovat hyvät. Tällöin valmistautumisaikaa olisi enemmän ja saan myös jalan hoidettua kuntoon. Tekemistä riittää opiskelujen ja töiden saralla samoin kuin oman kämpän remppaamisessa. Haasteita riittää siis ihan sopivasti ja nyt täytyy vain katsoa positiivisin mielin tulevaisuuteen. Kiitos kaikille ystäville ja tukijoille urheilukaudesta 2012! 

"Lepokauden" tekemisiä
Ma tunnin iltalenkki (12km+3x100m)+ hieronta
Ti 12km+3x100, illalla Laajavuoren kautta lenkki 1.20 (18km)
Ke 9km+3x100m, illalla 1.04h 13km Henan kanssa kevyttä sateessa (kiire tulkkaamaan vanhempainiltaan)
To 8km+3x100m, illalla 4km+ pakara/polvennostojuoksua 4x50m+ Harjun portaat 3x3 pal kävellen/3min +10x100m Anssin kanssa +2xselkiä/vatsoja+ 3km vr (ilta meni Harjulla kisoissa toimitsijana, keli oli viileää mutta tunnelma oli hyvä ja nautin meiningistä)
Pe 9km+3x100m, illalla 8km kevyttä ja saunomista
La 3+4km vr+ treeni Antin "junnujen" kanssa, 5xpakara/polvennostojuoksua 50m loivaan mäkeen, 2x100m irrottelua+ erilaisia loikkia ja taas 2x100m irrottelua sekä leikkimieliset "aika-ajot"+3km vr
Su 22km kevyttä Markun kanssa (Tommi oli mukana tunnin verran)

J.Karjalainen & Mustat Lasit - Hän (Sachrias & El Mono Spring Boner Edit) by Sachrias

Tallinna puolimaraton

Sunnuntaina juostaan Tallinnan puolimaraton. Kisa tulee vastaan aika lyhyellä aikataululla, mutta yritetään olla jälleen kisavireessä. Periaatteessa kunto on ihan hyvä, mutta jalat vaikuttavat ajoittain tukkoisilta. Tiistaina kävin palauttavassa hieronassa, kun sitä ennen olin juossut maastossa hyvällä fiiliksellä 14km. Keskiviikkona vedin reipasta 2km verkan jälkeen 12km 3.40 vauhdilla hiekkatiellä. Syke pyöri 160 tuntumassa ja musiikki (Dj Orion) soi kuulokkeissa. Juoksu kulki melko hyvin, mutta treenin jälkeen vasen pohje ja oikea takareisi vaikuttivat kireiltä. Verryttelin pari kilometriä kämpille ja valmistin herkullisen illallisen itselleni.

Torstaina oli viikon ensimmäinen aamulenkki (8km+3x100m). Aika jännästi Anteron ja mun ajatukset sopivat yhteen, sillä juuri torstaina tuli fiilis että nyt voisi aamulla herätä hölkkäilemään. Päivä kului töitä tehdessä enkä ehtinyt ottamaan edes päikkäreitä ennen illan ratatreeniä. Siinä tarkoitus oli hakea vähän vauhtia koneeseen eikä muuta. 4km verkan jälkeen tein 4x100m avausvedot sekä vain 2x1000m 3.02 vauhdilla 3min palautuksella. Juoksu periaatteessa tuntui hyvältä pieniä kiristelyjä lukuunottamatta. Päälle rullailin 10x100m nurmikolla sekä tein aitakävelyitä. Keli oli aika viileä (+10c paikkeilla) ja melkein meinasi tulla vilu. Loppuverkkana 3km kämpille.

Perjantaina oli jälleen pakkaus ja matkustuspäivä. Sponsori Kauko Isomäki (Säynätsalon puhallusvilla Oy:n toimitusjohtaja) kutsui minut Tallinnan keikalle. Viime vuonna juoksin siellä kympin ja tänä vuonna päätin vetästä puolikkaan. Reissu tuli melko pian maaottelukympin jälkeen, mutta eiköhän veteraani jaksa vielä yhden kisan juosta.Välipäivänä kisaa odotellessa kävimme tänään tsekkaamassa Estonian muistomerkin sekä uuden merimuseon. Näistä jälkimmäinen oli aika massiivinen kooltaan ja isolla rahalla tehty. Aikaa siellä olisi voinut kuluttaa enemmänkin, mutta nälkä alkoi tulla ja piti palata keskustaan syömään. Huomenna siis kisa.

Keski-Suomen viikko 36/2012

Takaisin arkeen

Viikonlopun maaottelusta ei ole kulunut kuin pari pari päivää. Eilen oli matkustuspäivä takaisin Finlandiaan ja tänään olin jo töissä. Paluu arkeen tapahtui siis nopeasti, mutta ajatukset ovat edelleen viikonlopun tapahtumissa. Sen verran voimallinen asia tuo sportti on, että se ei jätä kylmäksi. Mitä enemmän ikää tulee sitä enemmän siinä näkee vain positiivisia ja hyviä fiiliksiä tuovia tekijöitä. Omalta kohdalla juoksukuntoilu jatkui Jyväskylään päätyttyäni. Illan viiletessä hölkkäilin kevyen tunnin+2x100m. Tänään kuntoilin Huhtasuon purudadalla hyvällä fiiliksellä 14km sekä tein hyvältä tuntuvia vetoja 7x100m. Kuuntelin kuulokkeistaä Dj Orionia ja askel oli kevyt. Matkaa taittaessani arvelin hyvän kulun johtuvan nousukunnosta. Toisaalta kroppa on väsynyt viime aikojen kisoista.

JKU:ssa on tällä hetkellä hyvä imu päällä. Maaottelussa meitä oli seitsemän kappaletta ja menestystä on tullut niin nuorten kuin aikuisten puolella. Uskoisin seuran johdon olevan tyytyväinen tilanteeseen ja siihen, että myös tulevaisuus näyttää valoisalta. Nyt pitäisi vain löytää hyviä ja ammattitaitoisia valmentajia nuorille. Jatkossakin tarvitaan Ruotsin kaatajia maaotteluun. Tänä vuonna naiset onnistuivat siinä, missä miehet eivät.

Göteborg

Maaottelu meikäläisen osalta Ruotsin Göteborgissa on käyty. Lauantain kymppitonni meni aika lailla ennakko arvailujen mukaisesti. Suomalaisten kohdalla ei juuri venymisiä nähty ja oma juoksu oli sitä, että 3min vauhti oli liian kovaa tälle kunnolle. Sen sijaan 3.05 vauhtia pystyin pitämään yksiksenikin melko hyvin. Juoksu itse asiassa kulki hyvin. Se oli rytmikkään tuntuista, askel pelasi ja hengityskin oli sopivan syvää ja rauhallista. Se ei kuitenkaan näissä kekkereissä riitä ja kovempaa olisi pitänyt päästä. Takasuoralla tuuli melkoinen vastainen ja siihen sai puskea aika lailla 25 kertaa.

Perjantaina saavuimme Göteborgiin neljä tuntia myöhässä lentojen säätämisen vuoksi. Hotellille pääsimme kuitenkin ennen iltaa ja kevyen puolen tunnin lenkin juoksimme poikien kanssa läheisessä puistossa. Jalat olivat todella huonon tuntuiset ja tukkoiset. Epäilin, ehdinkö palautua lauantain kisaan mennessä. Lenkin päälle juoksin 2x30sekunnin vetoa, mitkä tuntuivat melko hyviltä. Sen jälkeen kävin hakemassa suomikamat ja menin illalliselle. Uni tuli hyvin illalla eikä nukkumattia tarvinnut kauaa odotella.

Lauantain puolella kävimme 20min hölkkäilemässä. Aamulla oli myös Suomen joukkueen yhteinen palaveri. Siellä käytiin läpi kisaan liittyviä asioita ja esiteltiin ensi vuoden uusi vaatesponsori. Karhu vaihtui siis Asicsiin ja ne pitäisi olla käytössä jo ensi tammikuussa. Saa nähdä minkälaiset vermeet tulevat käyttöön ja toivottavasti vielä joskus saan pukea sinivalkoiset päälleni. Pienemmissä kisoissa kuten Pohjoismaiden mestaruusmaastoissa ne on ollut useasti päällä, mutta Suomi-Ruotsi maaottelussa nyt toisen kerran. Vuonna 2008 Helsingin stadionilla juostussa kisassa olin iskussa ja tulin suoraan Itävallan Kuhtaista. Henki kulki ja aikani 30.12 oli vain sekunnin päässä ennätyksestäni. Sekään ei silloin riittänyt kovin korkealle, mutta oli kuitenkin koko juoksu-urani kannalta tärkeä juttu. Vasta neljä vuotta myöhemmin juoksin alle 30min eli hyvää kannatti odottaa. Nyt loppukesästä en ole ollut aivan yhtä hyvässä kunnossa kuin kesäkuussa ja siksi en ollut kauheen pettynyt 30.52 aikaani. Kausi jatkuu ensi viikolla Tallinnassa puolimaratonilla. Kisa tulee kyllä pikkasen liian aikaisin, mutta yllättäen tuli myös valinta maaotteluun

Kisapäivään kuuluu aina paljon raastavaa odotusta. Niin myös tänä vuonna, vaikka etukäteen olin päättänyt vain nauttivani maaottelu edustuspaikasta ja hyvästä tunnelmasta. Lounaan jälkeen odottelua oli nelisen tuntia ennen kuin lähdimme verrytelemään Ullevin stadionille. Lähdimme sinne hölkkäilemään tuntia ennen kisaa reput selässä. Verkkaa tuli yhteensä se 4km ja 25min ennen kisaa piti olla callingissa. Ruotsin pojat tulivat taktisesti 10min myöhässä ja ennen kentälle menoa ei ehtinyt tehdä montaa avaavaa vetoa. Kisa lähti käyntiin Mussen lähtiessä vetämään tasaista 3min vauhtia. Tulin mukana pari kilometriä, jonka jälkeen oli jo pakko antaa pikkasen siimaa. En tiedä olisinko väkisin pystynyt roikkumaan pidempään. Loppumatka tuli kuitenkin itsekseen hölkkäiltyä ja eihän se aina mieltä ylennä nähdä loittonevia selkiä. Maalissa kuitenkin perinteinen tuuletettelu ja poikien kanssa spekuloimaan kisan kulusta. Verryttelimme pari kilometriä hotellille ja pikaisen suihkun kautta syömään.

Tänään sunnuntaina oli vielä toinen kisapäivä jäljellä ja meininkiä siis riitti. Aamupäivästä virallisen joukkuepalaverin jälkeen lähdimme lenkille, mistä tuli varsin hyvän mittainen (21km). Tutustuimme Göteborgin juoksupaikkoihin ja ihan kivastihan siinä tuli kaupunki tutuksi. Itse kisassa aikuisissa naiset veivät voiton ja miehet hävisivät. Nuorissa ilmeisesti pojat voittivat ja tytöt hävisivät. Niin tai näin kohta on taas yhdet upeat kisat ohi. Viimeisten lajien alkaessa juoksimme urheilukentän nurmikolle kannustamaan urheilijoita. Tunnelma oli mahtava, vaikka yleisöä Ruotsin puolella ei ole yhtä paljon kuin Suomessa. Huomenna on aamulle lento Suomeen ja tiistaina töitä normaalisti.