lauantai 1. tammikuuta 2011

42k

Kotiutuminen Uuteen-Seelantiin on aloitettu. Väsyneenä ja kaksi ja puoli vuorokautta reissattuani saavuin määränpäähän. Sanotaan, että kauas on pitkä matka. Niin myös tässä asiassa.

Torstaina ehdin käydä pikaisen aamulenkin ennen aamujunaa Helsinkiin. Jyväskylästä ei junaa kulkenut kello kymmenen ja yhden välillä. Toinen oli hiukan aikaisin Hesassa ja toinen liian myöhään. Ei siinä mitään, otin aikaisemman. Kävin veljellä kylässä ja sain häneltä autokyydin lentokentälle.

Pekingin kentälle saavuin reilun kahdeksan tunnin istumisen jälkeen. Ajattelin mennä tutustumaan kylille, kun odotusta oli yhdeksän tuntia. En kuitenkaan uskaltanut, vaan tutustuin maailman suurimman terminaalin tarjontaan. Iltalento Sydney:hin kesti yksitoista tuntia ja onnekseni vierekkäiselle paikalle ei tullut ketään istumaan. Sain siis lisää nukkumatilaa, mutta ei siinä silti ketaroita kunnolla saanut oiottua.

Kolmas lento kesti enää vain kolme tuntia pelipaikalle Christchurchiin. Lentokoneena oli eksoottinen Emiraattien lentofirma ja istumapaikakseni valikoitui aika vekkulisti 42k. Siis maratonin mittainen numero.

Perillä otin pienet kauneusunet, mutta totesin että parempi jättää nukkuminen yöaikaan. Juoksin kevyen tunnin lenkin sortseissa ja teepaidassa. Lämmintä piisasi ja mieli oli positiivinen. Tästä on hyvä jatkaa.

5 kommenttia:

  1. Hyvää reissua. Siellä taitaa kello olla 11 tuntia Suomen aikaa edellä.

    VastaaPoista
  2. Hei Miikka!

    Hietasen Juha laittoi minulle tämän linkin sinun blogiisi ja sen innoittamana ajattelin kommentoida muutaman sanasen...

    Olimme juuri marraskuussa 3 viikkoa Uudessa-Seelannissa, sekä lomalla että kisailemassa (Rogaining MM-kisat Cheviotissa) ja runsaan viikon juuri Christchurchissa. Saimme asua erään suomalaissyntyisen suuren juoksun ystävän Kuusiston Sepon luona. Seppo olisi mielellään varmasti tavannut myös sinua - kuten aina suomalaisia ja häneltä olisi saanut paljon hyödyllistä tietoa lenkkimaastoista jne.

    Toivottavasti siellä ei enää ole kovasti isompia maanjäristyksiä, pieniähän siellä on kaikenaikaa eikä niitä edes välttämättä huomaa. Me saimme kokea pari yli 4,5 rihterin...

    Toivottavasti ehdit tutustua maahan myös muuten kuin lenkkipolkujen kautta. Vaikkapa tähän vuoreen Arthur Pass kansallispuistossa http://picasaweb.google.com/niilosmc/AvalanchePeakUusiSeelanti2010?authkey=Gv1sRgCPfCtfuoivzaxwE&feat=directlink#

    tuolla reitillä mitä kiipesimme järjestetään vuosittain myös mielenkiintoinen vuorijuoksu http://www.avalanchepeak.co.nz/

    Hyviä lenkkejä siellä upeissa maisemissa toivottaa

    Merja Ylihärsilä (vanha hölkkääjä)

    VastaaPoista
  3. no niin.luikero.... musta levätä ja pyydä sajaan esittele paikalliset naisetki ;) kovia treenejä! tiedät kuka lol

    VastaaPoista
  4. Terve, kiitos kommentoinnista. Selvittelin mikä rogaining on ja selvisihän se. "Kyseessä on omanlaisensa extreme-laji. Rogaining-suunnistuksessa pitää löytää vuorokauden kuluessa mahdollisimman monta rastia, jotka on pisteytetty välillä 10--100. Rogaining on suunnistuksen suosituin muoto muun muassa Australiassa."

    Tuota Seppo Kuusistoa voisi kyllä vaikka jututtaa jos tulisi vastaan. Tarkoituksena on harrastaa turismia kohtuudella ja reenailla normaalisti. Ensi viikolla menemmekin käymään pohjoissaarella.

    :Miika

    VastaaPoista
  5. Ei näy Finnair-kuvaa vielä tässä postauksessa. Laitoin sen sun s-postiin;)

    VastaaPoista