Viime yönä alkoi tapahtua. Ensimmäinen maanjäristys, voimakkuudeltaan 5,1 richteriä tuli kello kuusi. Olin silloin täydessä unessa ja jotenkin vain ihmettelin kun sänky heiluu ja natisee. Alitajunta kuitenkin funtsi mitä tapahtui ja tulin älykkääseen johtopäätökseen maanjäristyksestä. Kun toinen, voimakkuudeltaan heikompi, tuli kahdeksan jälkeen tajusin jo mistä on kyse. Aamupäivällä vielä tuli kolmas ja sen tunnistin selkeästi. Ennen järähtelyä tulee jännä kumea ääni jostain kaukaa ja sitten alkaa täristä. Toi 5,1 on vissiin jo jokin moinen lukema. Silloin syyskuussa, kun asvalttitiet halkeilivat, sillat vääntyivät ja ikkunat helisivät taisi olla kunnon jysäys eli asteikolla kahdeksan. Kaupungilla liikuttaessa näkee taloja, joita on tuettu parruilla, korjauksia tehdään siellä ja täällä.

Aamulla maksoin majoituksesta ensimmäisen viikkoni. Motellin pyörittäjä oli jo muutamaan kertaan kysynyt maksua ja siitä kauanko meinaan majoittua. Ilmeisesti tähän aikaan vuodesta on matkustajia liikkeellä ja hinnat normaalia korkeammalla. Tammikuu vastaa Suomen heinäkuuta. Olin yllättynyt, että viileimmillään heinä-olokuussa elohopea saattaa laskea kymmenen allekin. Ehkä se johtuu siitä, että ollaan melko kaukana päiväntasaajasta ja etelämanner on kohtuullisen lähellä.

Eilen illalla oli eka hieronta sitten elokuun. Hieroja oli melkoinen jässikkä, mutta onneksi sain puhumalla sen kevyempään käsittelyyn. Tänään aamulla tuntui hiukan jaloissa ja toivotaan että iltareeni menee kivasti. Radalle pitäisi päästä, mutta saatan joutua juoksemaan nurmikentällä. Se ei sinänsä ole huono juttu, ainut vaan että vaadittaviin vauhteihin voi olla ongelmallista päästä. Huomenna olisi Tuukan kanssa reipas kiihtyvä ja mies on uhannut kyykyttää mua! Ei siis passaa liikaa tänään rehkiä..

Toi kuva on tosta kirjaston edestä. Maanantaina joku paikallinen taiteilija teki hiekkaan melkoisen taideteoksen hiekkaa haravoimalla ja tasoittamalla. Kuva on otettu hetkestä, jolloin nousuvesi alkaa jo huuhdella kuviota pois.