lauantai 22. tammikuuta 2011


Aamulenkillä ajattelin kirjoittaa paikallisesta Maori-kulttuurista. Lauantaipäivän kunniaksi heitä näytti kokoontuneen puiston nurmikolle pelailemaan. Peli näytti rugbyltä ja siinä oli eri ikäisiä pelaajia. Iloista pelailua säesti taustajoukot nurmikolla. Maanantaina keskustassa pyörähtäessäni nuoret Maorit esittivät perinteisiä lauluesityksiä. Asiaan kuuluivat villit kiljahdukset ja naamalla irvistely. Hiukan urheilua enemmän seurannut varmaan on nähnyt Uuden-Seelannin rugby joukkueen valmistelurituaalit ennen peliä. Aika hurjan näköistä meininkiä.

Missä muualla olen nähnyt Maoreja? Hedelmiä myymässä, karaoken esilaulajana, televisiossa nyrkkeilijänä jne. Lisäksi paikannimet ovat usein maorinkielisiä. Tämäkin Brightonin kirjasto on Nga Kete Wananga-o-Otautahi kahdella kielellä.

Eiliset reenit olivat kasi aamulla ja iltapäivästä reeni Tuukan kansa. Juoksimme läheisessä metsikössä koko lenkin ja mutkittelevilla poluilla. Kahden kilsan verkan jälkeen vauhti oli sellaista 4.20 luokkaa. Tätä kymppi ja vikat viisi kilsaa reippaampaa kiihtyen tasaisella 4.00/3.49/3.39/3.35/3.19. Pikaisen suihkun jälkeen lähtimme 3d-leffaan. Green Hornet oli varsin viihdyttävää katsottavaa ja kymmenen euron hintaan sai lisäksi 3d lasit kotiin vietäväksi. Illan kruunasi käynti Burger Kingissä. Annoksen hinta 5,50 dollareissa ei päätä huimannut. Leffaa katsellessa ja popkornia napostellessa onnistuin lohkaisemaan hampaan- ei pitäis syödä niitä kovia siemeniä. Nuuka kun on kaikki maksettu pitää syödä..

Torstaina kävin raastamassa radalla. Kyseessä oli nurmikenttä, koska mondolle ei pääse kisojen vuoksi. Raastolla pääsin aikoihin 32/1.09/1.52/2.29/2.28/1.49/1.06/30 kun viikko sitten radalla juoksin setin 31/1.06/1.42/2.18/2.17/1.40/1.03/28. Hapennotto teki kuitenkin voimakkaasti töitä, mikä kai se oli tärkeä juttu. Aika lailla kolme kovempaa reeniä tähän viikkoon sain sovitettua eli sen puolesta voi olla tyytyväinen.

Pari viime päivää on ollut viileää ja pilvistä. Aikaa olen kuluttanut toisen blogikirjani parissa. Kohta on 200 sivua taitettuna eli puolivälissä ollaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti