Tää kuva olisi pitänyt saada eiliseen blogipäivitykseen. Kuvassa on sitä tunnelmaa ennen testijuoksua. Tämä on tosin otettu viime vuonna Hakunilassa ja vieressä istuu ei-juoksija, velipoika Joel. Meikä oli tuossa vaiheessa todella surkeassa ja läskissä kunnossa kuten näkyy!

Tänään kuitenkin nylkättiin 26km historian ehkä suurimmassa juoksuköörissä. Koska painatan joskus taas uuden blogikirjan ja kymmenien vuosien päästä en muista poikien nimiä niin tässä muistin virkistykseksi. Jari Lahti, Tero Sillanpää, Jouni Haatainen, Markku Savioja, Antti Leskinen, Ville Rokala ja Amerikan Jaakko Nieminen. Jyväsjärven rantaraitilla mukaan tuli vielä Ari Surkka. Hänen juoksuporukassaan oli Taipaleen Timo sekä joku muu jota en muista. Vielä myöhemmin tuli vastaan ikiliikkujia 6-7 kappaletta niin olihan siinä ruuhkaa.

Eilen ei maassa ollut lunta/jäätä enää juurikaan kunnes illalla tuprutti lisää. Aamulla keli oli kuitenkin plussan puolella ja sellaista kivaa loskaa oli siis tarjolla. Lenkkarit kastuivat mukavasti, mutta muuten haastavampikin olisi keli voinut olla. Ukko oli kuitenkin melko valmis 2h ja 10min myöhemmin kun taivallettu oli 26km. Alkumatkasta sattui haaveri, kun en tehnyt tyhjennystä vaikka olin syönyt pähkinöitä edellispäivänä. Kurat housussa tuli sitten juostua kaksi tuntia huonossa seurassa vielä huonompia juttuja kuunnellessa! No ei vaan, aika kului nopeasti eikä harmittanut niin paljon lätinä lenkkareiden alla. Tuo viikon pitkä jyräys on oikeasti äijien henkireikä ja varmaan vanhana pappanakin huonokuntoisena tulee vedettyä viikon kova reeni sunnuntain pitkällä, ellei joku saa mua raahattua sunnuntai aamupäivän kirkkoon. Toisaalta on niitä kirkonmenoja illastakin.

testijuoksu

Pienestä räkätaudista huolimatta päätin lähteä Vaajakoskelle testailemaan kuntoani. Viikon ajan jatkuneet plussakelit olivat sulattaneet pyörätiet juostavaan kuntoon. Harmi vain, että Keski-Suomessa näitä lumi- ja sitten sulamisjaksoja on ollut varmaan jo kolme kappaletta. Sulamisen alkaessa se tietää aina viikon liukastelua. Tällä viikolla esim. ti, ke ja to olivat ns. pääkallokelejä.

Eilen hölkkäsin päivänvalossa 20km+2x100m ja pidin iltapäivän lepona. Illasta olin vastassa Tikkakosken lentokentällä kun uusi pakolaisperhe saapui Jyväskylään. Mahtaa olla iso muutos saapua Suomen kaamokseen ja talveen. Olosuhteisiin jotenkin sopeutuneena oli mullakin vaikeuksia päästä ylös sängystä puoli kymmenen. Niin oli pimeää ja harmaata edelleen eikä valoisuus lisääntunyt juurikaan päivän mittaan.

Menin paikallisbussilla Vaajakoskelle ja pyörähdin kirjastossa lukemassa päivän Keskisuomalaisen ennen kisapaikalle menoa. Yhteensä kolmisenkymmentä testailijaa uskaltautui viivalle rääkin ollessa 5km tai 10km. Ite olin päättänyt ottaa rykäsyn maltilla, että nuhakin pääsisi joskus paranemaan. Juoksu kulki hyvin ja oli herkän tuntuista. Kantapäät vain läpsyivät pakaroihin sen verran oli laajat liikeradat. Olen päättänyt aloittaa kevyen voimajakson, jonka aikana naruihin haetaan pikkasen voimaa eikä lihaksia. Penkille nousu on hyvä keino hakea kiinteytystä mun hyllyville pakaroille. Päkiähyppelyitä tai pohkeille nousuja kannattaisi myös tehdä kunhan jalkaterät on oireettomat.

Siis testijuoksuun. Verkkasin alle 4km ja jätin avausvedot tekemättä ettei mopo karkaisi heti alussa. Ei karannut, sillä eka tonni oli 3.24. Seuraavat tuli 3.29, 3.30, 3.13, 3.16, 3.20, 3.29, 3.20, 3.26 ja 3.21. Kuten jo mainittu juoksu tuntui hyvältä myös teknisesti. Jyskän varastomyymälän kohdilla alkoi tasainen osuus ja kokeilin millä vauhdilla pystyn juoksemaan ilman tuskan tunnetta siis anakynnystä. Se tuntui olevan siin 3.20 nurkilla. Etukäteen ajattelin 35 minuutin ajan olevan saavutus, mutta nälkä kasvoi syödessä. Viimeisen mäen jälkeen uimahallille kurvatessa Ari Surkka sanoi ajan 34 minuuttia. Ajattelin, että se täytyy alittaa, mutta ei niin ei. Aikani oli 34.02 eli tyytyväinen ei voi olla. Aina samaa shittiä mitä tulosurheilu on. Sekunnit määrittävät sen voiko juoksuun olla tyytyväinen vai ei.

Jos samaa tuloslinjaa jatketaan niin olen huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Silloin eksyin reitiltä ja aikani oli päälle 40min. Keli oli tosin talvinen. Ensi viikon kun pääsis normaalisti reenaamaan niin jouluviikolla vois ottaa taas rennommin. Jees ja loppuverkka oli 3km ja sen jälkeen päädyin Penan kanssa Pitsalle. Vuonna 2006 Pena järkkäsi nimikko ratakympin saaden Suomen parhaimmiston viivalle. Sittemmn ratakymppi muuttui maantiekympiksi ja juostaan ensi vuonna 15.4 eli viikkoa ennen SM-maantietä. Tiedoksi vain, että voittajalle ja 31min alittajalle on tarjolla 300 euroa!

Päivät kuluvat ja lähtöpäivä lähenee. Eilen ostaa paukautin lentoliput mulle ja Markulle. En niitä halvalla saanut, mutta kovan säädön jälkeen kuitenkin halvimmat mahdolliset. Arpa on siis heitettu ja korkeanpaikan leiri odottaa juoksijoitansa.

Maanantain tonnien jälkeen kurkussa tuntui karheutta ja illalla totesin nuhan iskevän päälle. Tiistai aamulenkki meni vielä vanhoilla lämmöillä ja vesijuoksureeni herkisti taudille. Tästä syystä päätin pitää keskiviikon lepopäivänä. En siis juossut metriäkään, mikä sinänsä ei ole ihmeellisempi saavutus. Joskus kesällä olisi, mutta vuoden synkimpään aikaan ei. Sen sijaan kulutin aikaa kirjastolla Eritrea-matkaopasta etsien, kahvittelemalla Erkin kanssa ja kysellen Asmaran mestoista. Illalla istuin kuin tatti tietokoneen äärellä katsastaen lentoja. Vaihtoehtoina oli Khartoumin, Kairon, Jeddahin, Dubain, Qatarin tai Istambulin kautta lentää Asmaraan. Paras olisi ollut Lufthansa, mutta yllättäen Helsinki Frankfurt väli osoittautui aika kalliiksi. Latvialaisen yhtiön kautta kuitenkin löysin pari sataa edullisemmat lennot. Toivotaan, että firma on pystyssä vielä kuun lopussa ja pääsemme matkaan!

Jyväskylässä on tällä hetkellä todella surkeat juoksukelit. Satanut lumu sulaa pois ja vielä on pari senttiä jäätä asvaltin pinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettäplussa kelillä lenkkari lipsuu ihan kivasti ja täytyy vain toivoa että parin päivän päästä kaikki on sulanut pois. Lauantaina olisi nimittäin Vaajakosken testijuoksu ja se olisi mukava juosta edes kohtuullisissa olosuhteissa.

Tämän päivän hallireeni meni löysäilyksi eli sen puolesta oli ihan onnistunut reeni. Nenä vuotaa edelleen, mutta kuumetta ei ole ollut missään vaiheessa. Aamulla juoksin tunnustelevan 7km+2x100m. Illaksi hölkkäsin hallille 4km ja tein Amerikan-Jaakon kanssa reenin. Avarit 3x100m ja sitten lyhyitä nyppäsyjä 200/400/600 + 600/400/200 sopivan pitkällä hölkällä. Kevyesti tämän reenin kun ottaa ei rasitus nouse liian korkeaksi. Tänään ajat olivat 33/70/1.53 ja 145/67/29. Päälle hölkkäsimme Jaakon kanssa 2km vastapäivän kaarteessa tasapuolisuuden nimessä. Katselimme kun Anssi tekee tasotestiä ja tein korokkeelle nousuja noin 2x50. Piipahdimme myös salin puolella selkiä ja vatsoja tekemässä sekä 6x6 aitakävelyä. Lipsuttelu 3km takaisin kämpille ei ollut yhtään mieltä ylentävää, mutta sen sijaan kavereiden tapaaminen hallilla sitäkin mukavempaa.

siellä missä aurinko paistaa

Veri vetää taas maailmalle, ei sille mitään mahda. Lauantaina sain mahti-idean ottaa jalat alle ja painua Asmaraan Eritreaan. Erkki ystävä on kuluttanut siellä tossuja ja aikaa useampaankin kertaan aina kehuen paikkaa. Parasta Asmarassa on tietenkin 2300m korkeus ja se, että puolen miljoonan asukkaa kaupungissa ei ole niin paljoa porukkaa ja hiekkateitä riittää taivallettavaksi. Valmistelut alkavat olla hyvällä mallilla eli aivan alkutekijöissä, mutta pääasia eli päätös lähdöstä on tehty. Ratkaiseva momentti oli Markku Varjon mukaan lähtö. Sain taivuteltua vannoutuneen Dullen ystävän, joka olisi hiukan myöhemmällä yhteydenotolla tehnyt ratkaisun Etelä-Afrikan suuntaan.

Tekijöitä, jotka vaikuttuvat leirille lähtöön sittenkin on useita. Tärkein on tietenkin se vaihtelu ja loman viettäminen siellä missä aurinko paistaa. Toinen syy on omat jalkajutut, jotka varmaan aiheutuu liukkailla juoksemisesta. Saattaa tietenkin olla, että marssimurtuma on kehkeytymässä hyvää vauhtia, mutta se lottovoitto pamahtaa ehkä vasta helmikuun puolella. Rakkaalla toivomuslistalla on kuitenkin vammaton talvi ja varsinkin tuleva kevät, mutta saa nähdä kuinka äijän käy.

Tänään aloitin varmistelun, kun lähdin iltareeniä tekemään Laajavuoren Rantasipi hotellin uima-altaalle. Tein 40min vesijuoksua+20min uintia 16,7 metrin mittaisessa 1,5m syvässä altaassa. Paikka oli muuten ihan komea ja keilahalliakin ym löytyy. Uintisuoritetta tehdessäni tuli jälleen se jännä olotila kun pää on veden alla, eikä mistään kuulu ääniä. Tuntui kuin huolet ja murheet olisivat jääneet vedenpinnan yläpuolelle. Vaikea selittää, mutta lähellä liikunnan riemua se oli. Keli iltapäivällä oli tosiaan todella surkea, kun juuri satanut lumi sulaa taas pois ja polkupyörän rengas uppoaa syvälle lumisohjoon. Sain hyvät alku- ja jälkilämmöt pyöräillessäni sen 5km Laajariin. Aamulla olin oikeasti juossut 9km+2x100m kello 7.00 eilisen kovan reenin jättämillä lämmöillä.

Eilen (aamulla 9km+2x100m) siis oli jalantestaus päivä kun uskalsin hallille reenaamaan. Verkkaa tuli se 4km ja avarit oli 4x100m. Itse rynkytys oli 8x1000m minuutin eli 200m hölkkäpalautuksella aikoihin 3.14, 3.11, 3.13, 3.10, 3.09, 3.10, 3.05 ja 3.00. Sain toimia vedättänänä samaan aikaan kun leveiden hartioiden tarjoamasta tuulen suojasta saivat nauttia Anssi ja Jouni. Reeni tuli ihan hyvin ja jalat tuntuivat hyviltä. Vielä olisi varaa kiristää, mutta kiirettähän ei ole. Päälle rullasin avaavat 2x200m 32 ja 30. Ryntäsin vielä salille selkiä ja vatsoja tekemään enne loppuverkkaa (3km) ja valmistautumaan illan 3D leffaan. Listalla tällä kertaa oli Tintti, joka ei itse asiassa ollut edes kovin huono- päinvastoin ja mestariohjaaja Spielbergin ohjaama. Synkän vuodenajan keskellä mielikuvituskin sai hiukan virikettä.

sunnuntai

Jos jollain jäi näkemättä viime sunnuntaina Fransiksen haastattelu telkkarista niin tässä on. Kuvasin Iphonella telkkarin ruudulta eli laadukasta kuva ei ole. Ainakin Niemisen Jaakko jenkeissä voi nyt nähdä pätkän. Mies tosin tulee joululomalle Jyväskylään ja pääsee juoksemaan lumella. Mikäs sen hienompaa?

Eilen oli aivan kauhee päivä, kun lähdin parinkympin reipasta vetämään. Ajatelin hölkätä 4km matolle, missä olisin juossu 12-15 pitävällä alustalla. Matto oli kuitenkin varattu eikä vaihtoehtona ollu kuin ulkoilu. Taivaalta oli sadellut päivän mittaan märkää lunta ja keli oli plussan puolella. Lähdin läpsyttelemään ja vaihtelevasti tossu piti ja ei pitänyt. Usko meinasi loppua kympin jälkeen kun puhti loppui jaloista eikä tietä oltu aurattu. Meikäläinen ei ole mikään voimarunnoja eikä paksuista reisistäkään ole tietoa. Koita siinä sitten runnoa. Tavoitevauhti oli vain 4.10 mutta sekin teetätti töitä. Kämplle päästyäni olin aika puhki ja pelastus oli iso grillikyljys Amarillossa siskon kanssa.

Iltaa lähdin viettämään Jyskään Vaajakosken puolelle. Kyseessä oli Leksan 60v synttärit. Tämä muistaakseni 17 maratonia juossu virkeä "sika" kuten lempinimi kuuluu tarjosi 20km lenkkiseuraa osalle pojista, saunan ja hyvät tarjoilut. Mukava ilta oli porukalla viettää. Tänään perinteinen pitkälenkki ei ollut loskassa ja lumessa mitenkään herkkua. Vasen jalkapöytä on vähä kipeä ja tuntuu että kylmän pitäminen siinä entisestään kipeyttää sitä. Juoksinkin siis vain 23km Antin, Markun, Tommin, Villen ja Teron kanssa. Iltapäivä kului EM-maastoja seuratessa.

Viikon kysymys- Kiinnostaisko ketään lähteä Eritreaan reenaamaan tammikuuksi?