Tuuli ujeltaa ulkona ja pimeää on. Aamulla keli oli lähellä nollaa lenkkari piti vielä melko hyvin. Illaksi keli viileni pikkasen ja tossu ei tahtonut saada kitkaa alleen. Onneksi juoksu tuntuu kulkevan ja askel on herkässä eilisen jäljiltä. Aamupäivällä jyräsin 16km+3x100m Jounin kanssa. Illaksi mua lähti komppaamaan seurakaveri Mauno. Silloin ohjelmassa oli vain kevyt 11km. Juoksu kulki hyvin ja juttu luisti. Ei tunnu juoksentelu yhtään raskaalta hyvässä seurassa. Lisäksi vielä keskiviikon lepopäivä vaikuttaa siihen, että perjantaina ukko ei ole aiva puhki. Tarkoitus olisi juosta huomenna parikymppiä reipasta ja se ei onnistuisi kauheessa koomassa. Nyt vain haittapuolena on toi liukkaus ja saattaa olla, että huomenna tulee lipsuteltua. Icebugit tekis toisaalta mieli heittää jalkoihin, mutta ne on sen verran kovat että taidan odottaa että lunta sataa enemmän vaimentamaan askelta..

Kuva-arkistoja selatessani löysin tuon vuoden 2007 Karhu-viestin kuvan. Meidän joukkue, Jyväskylän kikkailijat vei silloin ylivoimaisen voiton. Kalle oli silloin JKU:ssa ja Juhakin juoksi. Uudet seurasiirrot julkaistiin tässä jokunen päivä sitten ja JKU:kin sai pari vahvistusta. Jutussa ei mainittu Ida Heikuraa lainkaan, joka on siis kestokone ja reenaa Anteron valmennusohjelmien mukaan.

Meitsi komppaa Arttua.

Itsenäisyyspäivät on vietetty ja Suomi on 94-vuotias. Arvostan suomalaisuutta todella korkealle, joskin ehkä liian usein tulevat epäkohdat ja ongelmat ensimmäisenä mieleen. Kyllä meissä silti paljon hyvääkin on ja kyllä täällä tilaa on muillekin. Maanantaina piipahdin monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa Aalto-salilla ja meininki oli hyvä.

Varsinaisena itsenäisyyspäivänä olin hissukseen. Aamupäivällä kävin Henrin kanssa puolipitkällä lenkillä (22km+3x100m) ja loppupäivän pidin lepoa. Kuuntelin avoimen luentoja ja katsoin vaaka-asennosta Tuntemattoman sotilaan. Jatkoin luentojen kuuntelua samalla kaikkea sähläten. Linnan juhlat tuli melkein kokonaisuudessaan katsottua vaikka illalla tuli Henan kanssa piipahdettua Ahjo-grillillä taksarilla (ranulit makkarapaloilla). Nälkä ei ollut vielä seuraavanakaan aamuna. Ajattelin juoksevani aamulenkin ekan klo 8.30 keikan jälkeen, mutta säätämisen jälkeen en lenkille päässytkään ja totesin ohjelmassa olevankin lepopäivä.

Töiden jälkeen kiiruhdin oikeudellisten perusteiden luentotenttiin siinä toivossa että pääsen tällä kertaa läpi. Sieltä singahdin suoraan hierottavaksi ja kyllä jalat olivatkin jumiset. Timo pisteli jälleen parastaan ja häntä voin kiittää siitä että mies on juoksukuntoinen. Toivotaan että vältän ensi keväänä vammakarikon ja vältyn niiltä niin yleisiltä jalkapöydän rasitusmurtumilta. Tälläkin hetkellä tuntuu vähä vasemmassa jalkapöydässä, mutta niin kuin usein ennenkin toivossa on hyvä elää. Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei ole kuin venytellä ja/tai välttää hallia. Sen verran kuitenkin tykkään vetojen nyppimisestä, että Hipposta en jätä.

Tänään päätin ottaa löysät pois jaloista ja juoksin tunnin (13km+3x100m) aamulenkin. Juoksu kulki ihan kohtalaisesti ja pienellä kiireellä piti lenkin ja aamupalan jälkeen kiiruhtaa tulkkaamaan. Aamupuurosta jäi kuitenkin osa syömättä ja iskin loput jääkaappiin. Nuukana miehenä söin jämät ennen illan reeniä ja hyvin kulki. Ennen reeniä piipahdin kuitenkin Monnarilla palaverissa. Asia koski JKU:n urheilijaprojektia, josta myöhemmin lisää.

Päivän reeni oli siis varsinainen mailerin spedeilyharjoite, mutta tykkäsin siitä. Ei sillä kai väliä ole, jos maratoonari juoksee 200m reilu kuukausi maratonista alle 28 sekunnin. Ehkä parempi että ette ota kantaa asiaan :) Joka tapauksessa reeni meni seuraavasti. Alkuverkka hallille 4km, missä 4x100m avarit aika terävästi. Jalat oli selkeästi iskussa. Sitten alettiin veivaamaan 200/400/600 ja 600/400/200 + 600/400/200. Palautus oli siis aina juostu vetomatka. Vetoajat olivat 32/68/1.46 1.40/66/29 ja 1.38/62/27.8. Noi kuusisataset tuntui kropassa ehkä eniten, mutta neloset ja kakkoset kulki hyvin. Anssi oli normaalisti vedoissa aika lailla edellä vaikka malttoikin tulla alussa samaa matkaa. Kaveri on kuitenkin nykyään enemmän nelosen ja kasin mies kun mulle ei ratamatkat taida olla tarpeeksi pitkiä. Reenin päätteeksi käväsin salilla, tein 2x10 syväkyykkyhyppyjä ja hölkkäsin kämpille 3km blogia päivittämään.

Tuon kuvan olette varmaan jo nähneet useasti. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti. Kuva ei jätä ainakaan meikäläistä kylmäksi, sen verran tunteita liittyy tuohon otokseen. Siinä mies nimittäin eli Tuomas Zacheuksen sanoin maratononnellisuuden ja onnistuneisuuden tunnetta. Sen ihminen pääsee Zetan mukaan kokemaan vain pari kertaa elämänsä aikana. Toiset useammin, toiset harvemmin. Niin kai se on, että mulla on ollut yksi hyvä hetki ja täytyy siitä olla tyytyväinen.

Eilen hölkkäsin Alajärvellä Alajärven ympäri. Asvaltin reunaa pitkin juokseminen ei paljoa mielikuvitusta lisää. Välillä voi tietysti juosta oikealla ja sitten taas vasemmalla puolella. Jompaan kumpaan suuntaan tie kallistaa kuitenkin. Kerran vastaantuleva auto tööttäsi mulle, tykkäsi varmaan mun juoksutyylistä niin paljon. Lenkki tuli joka tapauksessa jyrättyä ja 24km sain mittariin. Yhtään pidempään en olisi jaksanutkaan. Alaselkä meni lenkistä vähä jumiin, mutta onneksi ei pahemmin. Paluumatka bussissa Jyväskylään oli jälleen vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin menokin. Onneksi oli kahvia veressä ja sain luettua uusinta Juoksija-lehteä. Siitä sai ammennettua virtaa ihan kivasti.

Tänään maanantaina oli muutama työkeikka hoidettavana. Hyvin nukutun yön jälkeen hölkkäsin 9km+3x100m väsyneillä jaloilla. Katselin niitä avoimen yliopiston verkkoluentoja aamupäivällä ja ehkä jotain upposi päähänkin. Illaksi menin sprintteripoikien kanssa Hippokselle tonneja juoksemaan. Verkkasin 4km, tein 4x100m avausvedot ja rullailin poikien kanssa tonnit aikoihin 3.23, 3.16, 3.16, 3.11, 3.09, 3.05, 3.53 ja 3.10. Välissä oli 200m hölkkäpalautus ja toiseksi vikalla vedolla tuli juostua yksi sakkokierros. Päälle juoksin Anssin kanssa 3x200m rennosti 32 sekunnin tuntumaan ja tuntui että lantio pysyi nyt kohtuu ylhäällä. Askellus oli siis hieman vaivattomampaa. Piipahdin päälle salilla tekemässä selkiä ja vatsoja ennen loppuverkkaa 3km kämpille.


Parin JKU:laisen nettisivuja: Arno Laitinen ja Petteri Monni

16km tunnissa, kirjaimellisesti

Alajärvellä ollaan tai ainakin sen tuntumassa. Porukat asuvat rivitalossa aivan järven rannalla. Aamulla aurinko nousi taivaanrannan takaa tasan tarkkaan 9.45 ja oli mielenkiintoista seurata kuinka mollukka nousi. Missään vaiheessa se ei pahasti häikäissyt, mutta oli mukavaa kun tuo outo valoilmiö suostui edes näyttäytymään.

Saavuin tänne bussilla illasta ja jo pelkkä matka oli aikamoinen kokemus. Monta tuntia istumista niin, että ikkunoista ei näkynyt mitään muuta kuin mustaa. Jonkun pikkukylän raitilla oli ilmeisesti joulunavajaiset menossa, kun porukkaa oli liikkeellä. Vain parin sekunnin ajan näkyi valoa ja ihmisiä, sitten oli taas pimeää. Kyyjärvellä sijaitsee legendaarinen matkahuolto ja huoltoasema. Joskus aikanaan siellä piti vaihtaa bussia ja odotella hetken aikaa. Kahviota piti arviolta seitsemänkymppinen sympaattinen mummo ja kahvion nurkassa oli vanha markan pajatso. Pajatson vieressä oli lehtileike kertomassa paikalla pelatusta SM-esikarsintakisasta vuonna x.

Aamusella olin hölkytellyt kevyen 9km+3x100m ja olin erittäin tyytyväinen että ensinnäkin jaksoin lähteä aamulenkille. Bussi oli Alajärvellä seiskan maissa ja en vain jaksanut lähteä pimeään iltalenkille. Päätin panostaa tämänpäiväiseen, joka oli seuraava:

Kello 10.30 astuin asunnolta raittiiseen ulkoilmaan ja polkaisin heti reippaan käyntiin. Eka kilometri 4.08. Yön aikana keli oli vaihtunut plussakelistä pariin miinusasteeseen. Hölkkäsin tasaista pyörätietä reippaasti ja vauhti oli 3.46, 3.52 ja 3.38. Päätin tässä vaiheessa kääntyä takaisin ja hiisata menemään edestakaisin neljän kilsan pätkää. Käännös ja suunta kohti kotiovea 3.51, 3.40, 3.45 ja 3.43. Kasi tuli täyteen, mutta en ajatellut antaa periksi vaan kerta vielä kielon päälle eli 3.47, 3.41, 3.47 ja 3.39. Ukko alkoi selkeästi hiukan väsymään ja kympin väliaika oli 38.25. Lenkkari piti melko hyvin hiekotetulla, tosin hiukan jäisellä pyörätiellä. Koska kyseessa oli reipas jätin vauhdin kirraamiset tekemättä. 3.54, 3.42, 3,49 ja 3.33. Tasan 16km tuli täyteen ajassa 1.00,31 eli voisin sanoa juosseeni 16km kilsatuntivauhdilla tunnin.

Jätin loppuverkat tekemättä, koska mielestäni reipas ei välttämättä niitä vaadi. Sen sijaan päätin mennä vielä iltalenkille hiukan jäseniä oikomaan. Se olikin mitaltaan 10km ja päälle tikkasin 5x100m. Jalat tuntuivat yllättävän hyviltä ja tuntui että päivän reenit menivät perille. Viikkokilsat ei tällä hetkellä päätä huimaa, mutta koitan tehdä nyt enemmän reenejä kuin vain juoksulenkkejä. Ruuveissa on kiristämisen varaa.

Koko reenin keskivauhti oli 3.46, keskisyke 158 ja maksimisyke 166. Training effect oli 4.2 ja kaloreita kului 844.

Hyvät ja mielenkiintoiset sivut KIHU:lla

Bostonkakku

Tänään jurppi ruokakaupassa sen verran, että menin ja ostin Bostonkakun. Siis sellaisen kuivakakun, jossa on paljon sokeria ja maistuu oikeen makealta. Ruokaostoskorin päälle heitin vielä sipsipussin ja jäätelopaketin. Niitä sitten vuoronperään napostelin ennen ja jälkeen iltareenin.

Eilisen melkein-lepopäivän jälkeen aamulla väsytti kuten yleensä kun elimistö alkaa levätä. Sain nukuttua normaalia pidempään ja paukutinkin unta reilu kymmenen tuntia. Koska eka tulkkauskeikka oli vasta puoleltapäivin juoksin tunnin aamulenkin (13km+3x100m). Juoksu kulki melko hyvin ja hienointa oli juosta sulaneita hiekkateitä pitkin. Parasta kaikessa oli päivänvalossa juokseminen. Linnutkin olivat sen verran sekaisin lämpimästä säästä, että sirkuttelivat menemään ohi kirmatessani. Onhan se kieltämättä outos, että joulukuussa on +4 astetta ja lenkkareiden alla kuuluu hiekkatien saundi.

Työpäivä sujui melko hyvissä fiiliksissä ja pyörähdin parissa pop-up liikkeessäkin. Kyseessähän on siis trendi, jossa tyhjään liikehuoneistoon tulee lukuisia pienyrittäjiä esim joulusesongin ajaksi. Silmään sattui firma nimeltä Takala Desing, joka tekee käsilaukkuja. En niinkään veskoista ollut kiinnostunut vaan lähinnä omasta sukunimestä.

Illan reeni oli perinteistä spedeilyä. Alle verkkaa 5km ja 3x100m avausvedot kovassa seurassa. Ohjelma jatkui vedoilla 200/400/600 600/400/200 vauhdein 33/68/1.46 1.41/65/29. Palautus oli aina vedon mittainen matka. Eilisen herkistelyn jälkeen juoksu tuntui kulkevan hyvin eikä jalkaterät kipeytyny yhtä pahasti kuin viime viikolla. Hölkkäsin kilsan ja tein sitten aitakävelyä 6x10 aitaa +2x50 päkiällenousuja ja 2x10 syväkyykkyhyppyjä. Kävin myös salilla selkiä ja vatsoja tekemässä sekä jututtamassa JKU:n pikakiitäjä Mikko "Mike" Mensalaa. Kaveri on aika lailla yhtä vanha kuin minä ja sanoin treenaavansa yhtä kuan kuin minä. Totesin siinä, että kauan saat satasta sitten juosta. Loppuverkka oli 3km kämpille aika tukkoisilla jaloilla. Siltä se kai pitääkin tuntua reenin loppuvaiheessa.

Kuvassa mun paras SM-maastot Vammalasta 2008. Jotta tavoitteita riittäisi haluaisin parantaa neljättä sijaa pitkällä 12km matkalla ensi vuonna.