VKO14
28,6 Ma 15km+3x100m, ilta 13km Halssilan purulla+3x100m
19,6 Ti 9km+3x100m, ilta 10km kevyttä+3x100m (piti juosta tv-kovaa->hieronta nivuskipuun)
25,3 Ke 9km+3x100m, päivällä hieronta, illalla 15km 4min vauhdilla 150 sykkeellä +1km vr
25,3 To 9km+3x100m, ilta 4km+5x100m+10x400m/200m pal 71-69s+ 5x100m+selkiä/vatsoja+5km
22,6 Pe 12km+3x100m, ilta 10km kevyt kiihtyvä (1km 3.45) +3x100m
26 La 6km, päivällä Kuokkalan kirmaisu 10km 33.29 sija:5 verkat 4km+7km avg vain 167!
31 Su 31km+ sunnuntaihieronta
_________________________________
178,4km
Kulunut viikko oli yhtä tuskaa. Lauantain hyvän tv-kiihtyvän jälkeen sunnuntaina tuntui nivusessa kipua. Vaivoin sain juostua huonolla tyylillä 23km poikien kanssa. Haaveilin hieronnasta, mutta arvelin pystyväni odottaa keskiviikkoon. Maanantaina ulkoilin kevyttä ja illalla hain vaihtelua juoksemalla maastossa. Lunta oli kuitenkin vielä laduilla ja välillä piti kiertää metsän kautta. Nivunen ei tykännyt maastoilusta.
Tiistaiaamuna laskeuduin seiskakerroksesta portaita alas hissin ollessa rikki. Se aiheutti tuntemuksia nivusen/lonkankoukistajan alueelle ja aamulenkki oli tukkoinen. Iltapäivällä odotti 20km, mistä 8km piti juosta maratonvauhtia. Lähdin juoksemaan treeniä, mutta jo ensimmäisellä kilometrillä tunsin nilkuttavani. Hanne haki puhelimen kämpiltä ja kevyttä lenkkiä juostessani sain varattua ajan Timon hierontaan. Käsittely ennen taloyhtiön kokousta teki hyvää, mutta ei ratkaissut tilannetta.
Keskiviikkona kävin toisella hierojalla, joka käsitteli enemmän enemmän lihasten kiinnityskohtia. Sekin teki hyvää, mutta reipas tuntui nivusessa. En malttanut jättää lenkkiä väliin maraton kun on tavoitteena. Torstaina juoksu kulki jo paremmin Hipposhallissa ja 400m vetoja juostessa askel ehkä toimii tehokkaammin eikä rasitusta tule niin jumikohtaan. Loppuverkassa nivunen tuntui jopa todella hyvältä.
Perjantaina oli kohtalaisen hyvä aamulenkki ja päätin juosta aamulenkit pehmeämmillä Pegasuksilla Adidaksen Bostoneiden sijaan. Illalla juoksu kulki todella hyvin ja tunsi palautuneeni kahdesta hieronnasta. Pikkasen piti kiihdytellä ja hakea kisafiilistä.
Tänään lauantaina aamulla nivunen tuntui ja kisapaikalle menin hiukan odottavin fiiliksin. Ajatukset vaihtelivat luukutuksen ja passailun välillä. Päätin katsoa, miltä juoksu tuntuu alussa ja tehdä johtopäätöksiä sen jälkeen. Pyssyn pamahdettua eka tonni 3.03, jolloin olin jo jäämässä kärkiporukassa. Huomasin kisan käsikirjoituksen olevan siinä ja keskityin vain omaan rentoon juoksuun. Kilsavauhdit tippuivat selkeästi ja sain seuraa. Tunnustelin kroppaa ja nivunen tuntui ihan hyvältä. Sen sijaan viikon juokseminen enemmän tai vähemmän ontuen tuntui kropassa. Päätin, että maaliin juoksen ja saan edes hyvän treenin tehtyä. Lopussa Jykri ja Joni ahdistelivat ja Joni oli pakko tiputtaa vikalla kilometrillä. Siinä vaiheessa vasta sain niitä tehoja irti, mitä kisassa pitääkin.
Loppupäätelmänä kirmaisusta: kyseessä oli eka pitkä revitys pitkään aikaan ja perinteitä noudattaen se kulki nihkeästi. Viikon päästä Karhu-viestissä kulkee jo varmasti paremmin ja kisavauhdit alkavat löytymään sopivasti ennen Hampurin maratonia. Tavoitteena seuraavaksi on saada nivunen oireettomaksi sekä jatkaa hyvää treeniä. Uskoisin, että talven treenit kyllä ovat kropassa ja ne vain pitää jalostaa sieltä ulos. Huomenna ehkä vielä yksi hieronta puolipitkän lenkin jälkeen.
28,6 Ma 15km+3x100m, ilta 13km Halssilan purulla+3x100m
19,6 Ti 9km+3x100m, ilta 10km kevyttä+3x100m (piti juosta tv-kovaa->hieronta nivuskipuun)
25,3 Ke 9km+3x100m, päivällä hieronta, illalla 15km 4min vauhdilla 150 sykkeellä +1km vr
25,3 To 9km+3x100m, ilta 4km+5x100m+10x400m/200m pal 71-69s+ 5x100m+selkiä/vatsoja+5km
22,6 Pe 12km+3x100m, ilta 10km kevyt kiihtyvä (1km 3.45) +3x100m
26 La 6km, päivällä Kuokkalan kirmaisu 10km 33.29 sija:5 verkat 4km+7km avg vain 167!
31 Su 31km+ sunnuntaihieronta
_________________________________
178,4km
Kulunut viikko oli yhtä tuskaa. Lauantain hyvän tv-kiihtyvän jälkeen sunnuntaina tuntui nivusessa kipua. Vaivoin sain juostua huonolla tyylillä 23km poikien kanssa. Haaveilin hieronnasta, mutta arvelin pystyväni odottaa keskiviikkoon. Maanantaina ulkoilin kevyttä ja illalla hain vaihtelua juoksemalla maastossa. Lunta oli kuitenkin vielä laduilla ja välillä piti kiertää metsän kautta. Nivunen ei tykännyt maastoilusta.
Tiistaiaamuna laskeuduin seiskakerroksesta portaita alas hissin ollessa rikki. Se aiheutti tuntemuksia nivusen/lonkankoukistajan alueelle ja aamulenkki oli tukkoinen. Iltapäivällä odotti 20km, mistä 8km piti juosta maratonvauhtia. Lähdin juoksemaan treeniä, mutta jo ensimmäisellä kilometrillä tunsin nilkuttavani. Hanne haki puhelimen kämpiltä ja kevyttä lenkkiä juostessani sain varattua ajan Timon hierontaan. Käsittely ennen taloyhtiön kokousta teki hyvää, mutta ei ratkaissut tilannetta.
Keskiviikkona kävin toisella hierojalla, joka käsitteli enemmän enemmän lihasten kiinnityskohtia. Sekin teki hyvää, mutta reipas tuntui nivusessa. En malttanut jättää lenkkiä väliin maraton kun on tavoitteena. Torstaina juoksu kulki jo paremmin Hipposhallissa ja 400m vetoja juostessa askel ehkä toimii tehokkaammin eikä rasitusta tule niin jumikohtaan. Loppuverkassa nivunen tuntui jopa todella hyvältä.
Perjantaina oli kohtalaisen hyvä aamulenkki ja päätin juosta aamulenkit pehmeämmillä Pegasuksilla Adidaksen Bostoneiden sijaan. Illalla juoksu kulki todella hyvin ja tunsi palautuneeni kahdesta hieronnasta. Pikkasen piti kiihdytellä ja hakea kisafiilistä.
Tänään lauantaina aamulla nivunen tuntui ja kisapaikalle menin hiukan odottavin fiiliksin. Ajatukset vaihtelivat luukutuksen ja passailun välillä. Päätin katsoa, miltä juoksu tuntuu alussa ja tehdä johtopäätöksiä sen jälkeen. Pyssyn pamahdettua eka tonni 3.03, jolloin olin jo jäämässä kärkiporukassa. Huomasin kisan käsikirjoituksen olevan siinä ja keskityin vain omaan rentoon juoksuun. Kilsavauhdit tippuivat selkeästi ja sain seuraa. Tunnustelin kroppaa ja nivunen tuntui ihan hyvältä. Sen sijaan viikon juokseminen enemmän tai vähemmän ontuen tuntui kropassa. Päätin, että maaliin juoksen ja saan edes hyvän treenin tehtyä. Lopussa Jykri ja Joni ahdistelivat ja Joni oli pakko tiputtaa vikalla kilometrillä. Siinä vaiheessa vasta sain niitä tehoja irti, mitä kisassa pitääkin.
Loppupäätelmänä kirmaisusta: kyseessä oli eka pitkä revitys pitkään aikaan ja perinteitä noudattaen se kulki nihkeästi. Viikon päästä Karhu-viestissä kulkee jo varmasti paremmin ja kisavauhdit alkavat löytymään sopivasti ennen Hampurin maratonia. Tavoitteena seuraavaksi on saada nivunen oireettomaksi sekä jatkaa hyvää treeniä. Uskoisin, että talven treenit kyllä ovat kropassa ja ne vain pitää jalostaa sieltä ulos. Huomenna ehkä vielä yksi hieronta puolipitkän lenkin jälkeen. Kuokkalan Kirmaisu 5.4.2014 Kuokkala, Jyväskylä TULOKSET M 10 km 1. Jaakko Nieminen JKU 31.49 2. Jere Pajunen Joensuun Kataja 32.10 3. Teemu Toivanen Leppävirran Viri 32.25 4. Topi Anjala KOOVEE 33.13 5. Miika Takala JKU 33.19 6. Joni Jäntti Savonlinnan Riento 33.28 7. Samu Mikkonen Kuopion Reipas 33.34 8. Jyrki Ruohomäki Keuruun Kisailijat 33.44 9. Antti Hyttinen Vaajakosken Kuohu 34.12 10. Ibai Mendia Iztueta JKU 34.51 11. Samu Nerg JKU 34.59 12. Matti Kärkkäinen JKU 35.20 13. Jere Rossi Joutsan Pommi 35.21 14. Konsta Vilkman JKU 35.31 15. Lauri Oikarinen Pellon Ponsi 35.36 16. Aleksi Niemelä JKU 38.07
Miika kirjoitti talvella blogissaan:
VastaaPoista"Kenenisa vaikutti pikkasen pullukalta velipoikaan verrattuna. Hieman spekuloimme kuinka tosissaan mies on Pariisin maratonin suhteen. Villi veikkaus on, ettei maaliin saakka juoksen vielä ekalla yrittämällä."
Bekele Pariisissa 2.05.03. Nyt sitten odotamme, juokseeko Miika Hampurissa kovempaa kuin 2.05.03, sillä jos on varaa arvostelella julkisesti toisen ihmisen ulkoisia ominaisuuksia, täytyy olla aika kova sälli.
Ollaanpas sitä nyt tosikkona liikkeellä,mistä moinen,Z:lla jalkavaivoja?
VastaaPoistaNiin mutta olisiko Bekele juossut 5kg kevyempänä uuden ME:n??? Vaikutti kuvissa tosiaan hyvin syönneeltä.....
VastaaPoistaHerra anonyymi. Mua vaan ärsyttää yleensäkin tuollainen toisten ihmisten ulkonäön arvostelu varsinkin juoksijoiden kohdalla, koska juoksijat kuitenkin ovat elintavoiltaan aika terveellisiä kavereita, eivätkä siis mikään uhka kansanterveydelle. Lisäksi Bekelen kohdalla siihen ole minkäänlaista aihetta. Ei varmasti ole ollut koskaan mikään lihava poika tai pullukka. Todella ahdasmielistä touhua, jossa kaikkien pitää olla kuin suoraan samasta muotista. Bekelellä on hieman erilainen ruuminrakenne, kuin afrikkalaisilla juoksijoilla yleensä, mutta se ei tee siitä mitään pullukkaa. Syksyllä veti puolimaran tuntiin ja sitten teki hyvissä ajoin sopimuksen Pariisin maratonille ja alkoi reenaamaan kevätmaralle, joten ei varmasti ole missään vaiheessa ollut mikään läski. Kukaan ei juokse huhtikuussa maratonia 2.05:een, jos on ollut tammikuussa pullukka, se on aivan varmaa.
VastaaPoistaToki mulla on tässä omakin lehmä ojassa, kun koko juoksijaurani mua on pilkattu läskiksi, paksureideksi, iso-Z:taksi jne. Näin on tehty sekä anonyymi-pelkurin toimesta Varsy:n keskustelupalstalla "kehonrakennuksessa olisi voinut tulla mitaleja" (jonka vuoksi koko palsta piti sulkea) että muuten vaan selän takana ja joskus myös päin naamaa. Mulle olisi toisissa olosuhteissa voinut tulla syömishäiriö. Vittuako toisen ihmisen paino muille kuuluu, jos se muuten elää terveellisesti ja urheilee. "Joo, mutta 15 kg laihempana olisit juossut maran 2.25", joku varmaan vastaa tähän viestiin. Minä vastaan siihen, että vaikka olisin luuranko, koskaan minusta ei olisi tullut silti mitään huippujuoksijaa, koska lahjakkuus ei siihen riitä.
Kilon pudotus painoa parantaa 2min aikaa maratonilla. Tämä siis koskee sellaista normaalipainoista urheilijaa, joka on jo melko kuivassa kunnossa muutenkin, mutta on kuitenkin hieman mänpuupsia ja jenkkaa.......
VastaaPoistaKenenisa kyllä oli tammikuussa oikeasti tuhdissa kunnossa ja ne pari kertaa mitä Bekelen veljeksiä näimme oli vauhti aika lonnimista. Tästä syystä teimme ennakko-oletuksen, missä olimme onneksi täysin väärässä. Hyvin näytti kunto nousseen ja juoksu kulki Pariisin kaduilla.
VastaaPoistaTuskin Kenenisa loukkaantuu kun aiheesta tänne kirjoitin tammikuussa. Tuskin edes tietää. Zeta nosti aran aiheen pöydälle. Kyllä miehissäkin on syömishäiriöisiä, anorektikkoja, bulimikkoja, kontrollifiikkejä jne. Elämänhallinta myös on aika kova juttu ja osaksi siksi blogini otsikko on mikä on. Tarkoitus ei ole loukata ketään ja itseäni (ja vähän muitakin) varten lähinnä blogia kirjoitan.
Tuo kommentointi eri palstoilla on monilla karannut kyllä käsistä. Hyvä nyrkkisääntö on, että älä kirjoita sellaista mitä et sanoisi kasvotusten! Itekin olen herkkä ja loukkaannun asiattomista kommenteistä. Viime vuosina niitä tosin on ollut vähemmän, mutta niin on ollut blogini lukijoidenkin määrä. ;)
Hyvää kevättä kaikille lukijoille!