Kevät/sairausLOMA

To 13km kevyttä lenkkaamista
Pe 1km juoksu+1km kävelyä Parkanossa (Loma alkoi)
La 2h kävelyä Viinikanjoen rannalla
Su LEPO
Ma LEPO
Ti 1 tunti vesijuoksua+200m uintia

Mulla alkoi kevätloma perjantaina, kun yritin Parkanossa verrytellä seuraavan päivän Karhu-viestiä varten. Aika varma olin vielä siihen asti, että pystyn kisan juoksemaan. Torstain kevyt lenkki Leppälahdessa oli tosin jo sellaista lenkkaamista, että sain ulkopuoleltakin kommentteja kalleltaan juoksemisesta. Juoksin kuitenkin 13km+3x100m kiihdytyksiä ja olin jo tuntevinani juoksun muuttuvan sujuvaksi. Viimeisen kilometrin hölkkäsin Heralda-hevosen rinnalla ja nautin hyvästä seurasta.

Perjantaina ajoimme iltapäivällä Hannen kanssa Parkanoon. Vanhemmat olivat tulleet myös sinne. Ajatuksena oli seuraavana päivänä tehdä reissu Rauman ja Porin suuntaan. Lähdin tekemään pientä verryttelylenkkiä. Venyttelin pikkasen automatkan jälkeen ja pistin juoksuksi. Sitä se ei kuitenkaan ollut vaan lähinnä kivuliasta lenkkaamista. Mieleen tuli Saavalaisen Petri, jonka Tirrenian leirillä kipeällä lonkalla juoksemat lenkit ovat alan harrastajien tiedossa. Ei ollut kaunista katsottavaa, mutta ei tuolla 2.19 juosseella miehellä muutenkaan ollut mailerin askel. Silti tulosta tuli kun asenne oli kohdallaan.

Lauantaipäivä meni siis muiden kuin juoksuasioiden parissa. Kävimme katsomassa autoomme taustapeiliä parkanolaisilta hikipajoilta. Ostimme isälle uuden kilpapyörän sekä nautimme kahvista Hesburgerissa. Pyörähdimme myös Parkanon Kesportissa, mistä tuntui löytyvä melkein mitä vaan. Oli uutta ja vanhaa vaatetta. Hanne ihastui yksiin Adidaksen pinkkeihin neppari sortseihin, jotka täytyy ostaa ensi reissulla. Äiti oli leiponut hyvää pullaa ja kotona oli muutenkin kiva käydä. Pengoin autotallissa vanhoja koulupapereita, pesimme auton sekä pyrin pitämään ajatuksen jossain muualla kuin juoksussa. Samaan aikaan pojat luukuttivat hyvään myötätuuleen hyviä osuusaikoja. JKU:n miesjoukkue oli toinen ja naisjoukkue kolmas.

Kävimme launtaina Hannen kanssa mukavalla kävelylenkillä. Kiersin Viinikan pururataa, mistä juoksu-urani sai alkunsa. Muistan lähteneeni ennen urheiluruutua aina lenkille ja juosseeni ehkä kolme kierrosta tuota kilometrin lenkkiä. Elettiin vuotta 1995 ja olimme juuri palanneet Tansaniasta. jatkoimme kävelylenkkiä Viinikan joelle ja nautimme keväästä. Kyllä elämää on ilman juoksuakin, mutta hauskempaa se on kun pääsee lenkillä käymään.

Sunnuntaina palasimme Jyväskylään ja varasin ajan urheilulääkärille. Aika tänään tiistaina ja pikkasen jännittää mitä tuleman pitää.