To vesijuoksua
Pe juoksua kevyesti (ryhti hyvä)
La juoksua
Eilinen käynti urheilulääkärillä oli toivoa antava. Hän epäili nivusessa olevan lihasaihio syndroomaksi tai joksikin vastaavaksi kutsuttu juttu. Joka tapauksessa kireydet lihaksissa (etureidet, nivuset) aiheuttavat rasitusta ja tekevät tulehduksen kohtaan, mihin kiinnittyy lukuisia lihaksia/jänteitä. Mun kohdalla helmikuussa sairastettu pitkä flunssa meni myös lihaksiin ja muistan kuinka molemmat nivuset oli kipeät ensimmäisillä lenkeillä. Tärähtely ponnistuvaiheessa tuntui hampaissa asti. Vasemmalta puolelta jumi helpotti, mutta oikealta ei. Kävin hierottavana normaalisti sen kerran viikossa, venyttelin hyvin ja kävin pilateksessakin.
Maaliskuussa tuli treeniä hyvin ja kilometrejä sen mitä maratonkin vaatii. Ilmeisesti juoksutekniikka oli muuttunut niin, että käytin etureisiä liikaa mikä taas rasitti nivusen aluetta. Pientä lenkkaamista on vaikea havaita, mutta lihasten lämmetessä myös pitemmät lenkit sujuivat kivasti. Summa summarum pienestäkin asiasta voi kasvaa iso jos kroppa ei palaudu treeneistä. Venyttelin kyllä huolellisesti lenkkien jälkeen ja illalla, mutta se ei varsinaista ongelmaa poistanut. Helpotti korkeintaan. Istumiset yliopistolla varmaan myös hidastivat palautumista.
Lääkäri antoi puudutteen kanssa pienen annoksen kortisonia lonkan alueelle, mikä toistetaan parin viikon päästä, mikäli oireet eivät ole täysin helpottaneet. Sain myös magneettiin lähetteen ja voin mennä sinne, jos haluan ensi viikon lopulla. Jalkoja saa hierotuttaa, mikä tekee vain hyvää. Positiivista oli, että sain kehotuksen aloittaa juoksun uudelleen parin päivän päästä. Kävin eilen ennen lääkärillä käyntiä vesijuoksemassa siltä varalta, että lepoa on tiedossa. Jo silloin tunsin, kuinka pakaran seudun lihakset työskentelivät ja pientä sopivaa hapotustakin tuntui. Tämä on hyvä merkki. Uskon, että kohta viikon lepo on tehnyt lihaksille vain hyvää ja tästä lähtee nousuun jälleen uusi ura. Come backit ovat ties kuinka monennet, mutta nousukunto tuntuu aina yhtä hyvältä niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Jos verrataan Bekelen ja Farahin maratondebyyttejä, niin Bekele vei tämän mittelön 9999999-0. Ei Farahin debyytti silti mikään aivan täysi waterloo ollut, samaa luokkaa kuin esim. Paul Tergatin (2.08.15), Ryan Hallin (2.08.24) ja Tsegaye Kebeden (2.08.16) ja kokonaan toista luokkaa kuin Zersenay Tadesen (DNF). Silti on vaikea uskoa, että Farah pystyisi tuosta pudottamaan 5 min ME-tasolle tai voittamaan yhtään World Marathon Majors -sarjan kilpailua. Minä en ota monien muiden tavoin kantaa siihen, onko jonkun juoksutyyli tyyli kaunis tai ei, koska juoksussa ei jaeta tyylipisteitä. Sen sijaan sillä on merkitystä, onko tyyli taloudellinen ja erityisesti sen merkitys korostuu maratonilla. Mielestäni Farahin loikkiminen ei sovi maratonille parhaalla mahdollisella tavalla.
VastaaPoista