Kevättä odotellessa

Kankaanpään jälkeen maanantaina reippailtiin jo ihan kunnolla. Maa oli jäässä ja päätimme siirtää Harjun harjoituksen Hippoksen mailille. Mukaan reeniin lyöttäytyi myös Jari, jota saimme kiusata oikein olan takaa. Hyvin mies sitkutteli mukana aluksi kierroksen ja myöhemmin kilometrin kerrallaan. Vauhti oli 3.45-3.55 tuntumassa niin että juttelu ei katkennut missään vaiheessa. Sykkeet pompotteli mulla 155-160 tuntumassa ja yhteensä 1,6km kierroksia tuli 8 kappaletta. Tämän jälkeen siirryimme hallin puolelle, missä teimma pakara- ja polvennostojuoksua sekä 5x100m reippaasti. Verryttelyt olivat 3+3km.

Tiistaina olimme Jaakon kanssa punttisalilla rautaa kiskomassa. Juoksin 3km Hippokselle verikokeeseen, missä selvisi hemoglobiinin olevan ihan kohtalainen 146. Tämän jälkeen vasta söin energiapatukan ja siirryin AaltoAlvariin. Painoja tankoon siirtyi jo ihan miehekkäästi ja ohjelmassa oli selkiä/vatsoja, penkille hyppyä, kyykkyä, askelkyykkyä, takareisiä ja penkkiä. Loppuverkkana hölkkäilin kirkastuneessa aamussa 3km takaisin kämpille. Illalla juoksin vain 10km lenkin kuten reeniohjelmassa luki. Tätä ennen olin tehnyt taloyhtiön talkoissa kaksi tuntia haravointia ja puskien raivausta. Varsin hyvää hyötyliikuntaa ja koko kroppa tuntui tykkäävän puuhastelusta.

Keskiviikkona en mennyt aamulenkille vaan päätin juosta illemmalla pitempään. Hanne lähti pyörällä mukaan kun pimeässä syysilmassa juoksin 21km+3x100m Palokan kautta. Olo oli varsin väsynyt, sillä alla oli graduseminaari ja muuta ohjelmaa. Torstaille ei aamulenkkiä oltu merkattu, mutta juoksin sen aikataulu kun antoi periksi. Sitä ennen olin huhkinut tunnin pilateksessa ja kroppa tuntui hyvin herätellyltä sen jälkeen. Koska mulla oli jälleen iltaluentoja menimme juoksemaan portaita jo klo 14. Päivä oli siis omistettu urheilulle luentoja lukuunottamatta. Ehdimme tosin käydä uuden K-supermarketin avajaisissa Lutakossa ja ihmetella maailman menoa. Verkka Harjulle oli 3km. Sen jälkeen 6xpakara/polvennostojuoksua+ 5xkymppiloikkaa+ 4x4 porrasjuoksua ihan totisella meiningillä +2x10x100m rullauksia pikkasen väsyneillä jaloilla sekä 3x5 syväkyykkyhyppyä ja 3km kämpille verrytellen. Tämä jälkeen siis pikaisesti leipää ja jugurttia naamaan sekä illaksi luennolle istumaan.

Perjantaina kyllä tuntui jäsenissä, että jotain tuli edellispäivänä tehtyä. Lauantaille olin luvannut mennä Kihun mattotestiin Mybody messuille. Siksi keventelin numeroin 10 aamulla ja 10 illalla muutamilla vedoilla ja venyttelyllä höystettynä. Itse mattotesti oli 2min juoksua vauhdeilla 12/13/14/15/16/17/18 km/h. Verikokeita ei tällä kertaa otettu, mutta hengityskaasuja kylläkin. Palkinnoksi demoilusta sain mattotestin ja verikokeen sitten kun niille tarvetta ilmenee. Verryttelyjä tuli 4+4 km ja iltapäivästä ulkoilimme 1.20 Vaajakoskelle pyöräillen hiihtolatuja pitkin ja pyöräteitä takaisin. Vettä sateli koko loppupäivän ja vaellus Kanavuorelle jäi sen vuoksi tekemättä. Hyvää ulkoilua kuitenkin ja hyvä olo ulkona liikkumisesta tuli.

Eilen 25km Teron, Jussin ja Denniksen kanssa Laajavuoren takamaastoissa. Hienoa oli juosta hiekkateitä ja juttua riitti poikien kanssa. Muutenkin tänä syksynä on ollut hyvä meininki päällä juoksijoiden kesken. Facebookkiin perustettu ryhmä kerää porukkaa treeneihin, mistä esimerkkinä tämän päivän reippailu Harjulla. Mukana oli kolme vaihtaria, triatlonisti, yksi pariskunta ja vanha mun lisäksi. Reeni oli 3km+8x1,6km+5x100m+2km=19km sen lisäksi että aamulla olin juossut 9km+3x100m vesisateessa.

Kankaanpää

Talven ensilumet satoivat jo lokakuun puolella. Sinänsä ne tulivat juuri harmittavaan aikaan, kun oli tarkoitus ajaa viikonloppuna kesärenkailla Parkanoon talvirenkaita vaihtamaan. Samaan syssyyn olisi ollut kymppi Kankaanpäässä/Niinisalossa ja lehtiäkin olisimme ehtineet haravoida. Lunta kuitenkin oli maassa perjantaina sen verran, että päätimme siirtyä vaihtehtoon b. Se oli autokyyti Jaakon talvirenkain varustetulla kyydilla varhain lauantai aamuna kisoihin ja paluumatkalla talvirenkaat auton takakontissa Jyväskylään. Näin toimimmekin ja renkaat vaihtuivat kivasti ostoskeskuksen parkkihallissa alle puolessa tunnissa lauantai-illalla.

Perjantaina juoksin jäisellä tiellä vain 8km+kiihdyttelin 4xminuutin. Tuntuma tuntui olevan hukassa ja reidet jäässä. Loppuviikko oli kuitenkin aika kevyt harjoituksellisesti ja tiesin juoksun kulkevan. Niinisalon ala-asteella lähellä tykistörykmenttiä,  missä kävin armeijan syksyllä 1998 sijaitsi kisapaikka. Olimme aamulla kello 6.15 lähteneet liikkeelle ja valoisuus lisääntyi samaa vauhtia kuin lähestyimme Virtoja. Siellä pidimme pienen pullakahvitauon ja yhdeksä maissa olimme pelipaikalla. Parkkipaikkana toimineelle pellolle kurvasi samaan aikaan Mikko Tynin ja Annemari Sandellin autot ja tunnelma alkoi nousta. Liikkeellä oli selkeästi latojia ja hyvät kisat tiedossa.

Ilmassa oli pari astetta pakkasta, mutta järjestäjät saivat suolaamalla reitin sulaksi ja melko kuivaksi. Maratonin aikana tuli pieni lumikuuro ja tuulta oli ajoittain. Kympin reitillä oli sopivasti mutkaa eikä vastatuulta ollut kovin pitkää matkaa kerralla. Ampasin liikkeelle 3.02 kilometrillä ja juoksu tuntui tosi helpolta. Seuraava 3.06 oli myötäseen ja edelleen ihmettelin kulkia. Seuraavat alkoivat jo hidastua ja 4km kääntöpaikan jälkeen vauhti pyssäsi 3.20 tuntumaan. Lisälenkki varuskunta-alueen henkilökunnan lähiön ja pääportin sekä sotkun ohi oli nopeaa juostavaa asvalttia. Verrytellessä kiersimme vastasuuntaan ja sain hiukan hitaammassa vauhdissa fiilisteltyä vanhoja muistoja. Menimme mm varuskuntasairaalan ohi, missä joskus tuli itsekin vietettyä aikaa. Upseerikerholle ei sen sijaan ollut asia, mutta sotilaskotiin sitäkin useammin.

Oma juoksu tuntui siis hyvältä varsinkin kun alla oli Niken Lunaracerit. Matkan aikana haaveilin veteraanien Suomen ennätyksestä ja myöhemmin 32min alittamisesta. Yritin lopussa pitää vauhtia, mutta totesin päälle 32min menevän. Maalissa oli kuitenkin tyytyväinen mies ja pääsin antamaan haastattelua vanhana Satakuntalaisena. Kuuluttaja muisti minut vanhana Parkanon Urheilijoiden edustajana ja itsekin muistin miehen lakonisen äänen. Alkuverkka oli 4km paikkeilla ja loppuverkkaa (5km) teimme kisareitillä puolimaratonin menijöitä kannustaen. Kiva oli seurata toisten juoksua monta tuttua naamaa näkyi. Aikani 32.23 tyydytti kyllä ja vähän teki mieli puolimaratonillekin. Parempi lienee edetä askel kerrallaan treenejä koventaen kohti kevättä. Näin homma pysyy nousujohteisena ja tekeminen mielekkäänä.

Kisan jälkeen tarjolla oli lämmin suihku ja hernekeittoa. Mukana matkassa ollut vaihtari Daniel Espanjasta nautti varmasti suomalaisesta hölkkäkulttuurista. Saimme talvirenkaat tosiaan kyytiin Parkanosta ja vaihettua illalla alle. Sunnuntaina juoksin 2h kevyttä juoksua Jarin, Aapon, Jussin ja Denniksen kanssa. Juoksu kulki hyvin ja tuntui sopivalta vauhdilta. Päivän mittaan käynti urheiluliikkeessä tarjosi Adidaksen Glidet työvälineiksi jalkaan niille aina kun riittää kysyntää. Jalat tuntuisivat olevan hyvässä kunnossa ja juoksu on kivaa!

Kankaanpää maraton 2013

Treenit jatkuu talven lähestyessä

Pe aamu 10km+3x100m, Illalla Teuvalla 10km+3x100m
La 21km kevyttä Pappilankankaan maastossa osa
Su aamusta vain 12km+3x100m, ajomatka Jyväskylään missä kevyt kävelylenkki
Ma 10km+3x100m, illalla 3km+8x1,6km Harjun kierros 4min vauhdilla 160 sykkeellä+5xpakara/polvennostojuoksua, 5x100m+ 3x5syväkyykkyhypyt+3km vr
Ti aamusta 5km+puntti (venyttelyä, selkiä/vatsoja lämmittelyksi, syväkyykkyä tangolla, 2x10 penkille tasajalkahyppyä, 2xaskelkyykkyä laitteella vain viisi toistoa painot 50-60kg+ 2x takareisiä vain 5 toistoa isoilla painoilla, 2xylataljaa eli jotain käsille) +3km hölkkää kämpille
   Illalla 21k+2x100m kevyttä juoksua + hyvä hieronta klo 18.00
Ke aamulla 10km+2x100m aamulenkki Jaakon ja Tommin kanssa
     Illalla 2km vr+13km 3.45 vauhdilla +1km vr+3x100m
To aamulla klo 8 Pilatestunti+ 10km+3x100m lenkki päälle
     Illalla tarkoituksena juosta 2x10x100m hiekkatiellä Jaakon kanssa

Tuossa yllä oikein numeraalisesti kirjoitettuna viime päivien treenejä. Joku luulee, että meikäläinen vain pikkasen ulkoilee, mutta kyllä tuosta muutaman treeninkin saa. Tavoitteena syksyn osalta on hankkia voimaa, huoltaa kroppaa sekä harjoitella kevyesti. Tarkoituksena on triatlonisti Tom Söderdahlin sanoin päästä hyvästä suorituskunnosta hetkeksi pois jotta sinne voisi jälleen palata. Homma toimi hyvin viime vuonna kun syksyllä huolsin kroppaa niin keväällä oli jälleen hyvä isku päällä.

Maratonin jälkeen en ole tehnyt kovia harjoituksia oikeastaan ollenkaan vaan tyytynyt reippaisiin. Ne tuntuvat huomattavasti mukavemmilta kuin kovavauhtiset pitkät lenkit. Lisäksi ajatuksena on nähdä nousujohteisuutta harjoittelussa niin, että vauhdit paranevat vuoden vaihteen jälkeen tehojen lisääntyessä. Apua tässä antaa testijuoksut, jotka järjestetään tänä vuonna Jyväskylän Kuokkalassa eikä siis enää Vaajakoskella kuten tähän asti. Ensimmäinen tesijuoksu on 16.11 ja muista päivistä tiedotetaan myöhemmin. Tuotakin päivää ennen ehtii vielä hyvin harjoitella ja toivottavasti nousta vielä pyörän selkäänkin ainakin kerran. Odotettavissa on pieni pakkasjakso, mutta ehkä sen jälkeen.

Ensi viikonloppuna ajatuksena oli ajaa Parkanoon talvirenkaita vaihtamaan ja samalla reissulla juosta Kankaanpäässä kymppi. Mikäli keli ei aivan jäiseksi muutu kirmaan siellä toivottavasti alle 33minuutin, mikä olisi jo hurjaa kyytiä.

Viime viikonlopusta sen verran, että olimme Hannen porukoiden luona Teuvalla juhlimassa kihjalaisia. Hauska reissu oli ja paria mummeliakin (92v ja 88v) tuli nähtyä. Tiedoksi vaan, että kuvan omenapuu on istutettu sotien jälkeen Amerikasta avustuksena lähetetystä omenasta. Paljon on vettä virrannut Teuvajoella sen jälkeen, mutta edelleen puu on pystyssä. Omenat tosin ovat happamia.

Kiirettä muuten on piistannut ihan sopivasti, mutta ehdin tehdä tarvittavat asiat enkä liikoja stressaa muusta. Päivä ja asia kerrallaan edetään. Asiapitoinen video Maunosta:

Kolmen sillan juoksu ja muuta

Viime viikon maanantaina alkoi jälleen ohjelmoitu treenaaminen. Se tarkoittaa paperille kirjoitettuja treenejä viideksi viikoksi eteenpäin. Antero lähettää sen mulle sähköpostilla, mistä printtaan sen kirjoituspöydän ylälaatikkoon. Sieltä on hyvä päivittäin aina tsekkailla, mitäs ohjelmassa olikaan. Periaatteessa ohjelma on samalla rungolla ja melko hyvin tietää miten minäkin päivänä treenata. Miksi muuttaa hyväksi havaittua, kun vuosituhannen alusta alkaen kovemmat yhteistreenit ovat olleet maanantaisin ja torstaisin? Toki näin syksyllä itselle jää enemmän säveltämisen varaa eikä valmentajakaan siitä tykkää pahaa.

Maanantaina siis totuttua kiertämistä Harjun maastoissa kahdeksan kierrosta pikkasen alle neljän minuutin kilometrivauhdilla. Juoksu tuntui hyvältä ja hyvää teki taas hikoilla kunnolla. Jalat tuntuivat olevan palautuneen oloiset ja samoin mieli. Jaakko ja vaihtari Ibai olivat mukana treenissä ja aika kului mukavasti jutellen. Antero seisoi reitin varrella ja kellotti kierrosaikoja, jotka mailin mittaisella reitillä olivat 6.10 nurkilla. Treenin päälle teimme pakara ja polvennostojuoksua sekä 5x100+ syväkyykkyhyppyjä. Verkat oli 3+3km ja päivän kilometrit alle 20, kun aamulenkki jäi vielä väliin.

Tiistaina on tälle syksylle merkattu käynti punttisalilla. Mulla se on uimahallilta lähdetty 3km juoksulenkki sekä salin puolella jalkoihin ja keskivartaloon keskittyvä kohtuu lyhyt treeni. Tämä toinen viikko meni aika lailla kuten edellinenkin, mutta nyt oli Jaakko mukana. Mies näytti kuinka syväkyykkyä tehdään ja uskalsin pikkasen painojakin laittaa tankoon. Viime viikolla tein vielä vesijuoksua 20min treenin päälle, mutta tänä viikolla oli jo kiirus luennolle.

Jo parin päivän treenaamisen jälkeen kävin Timolla hierottavana, joka kyllä teki hyvää puntin jälkeen. Sitä ennen oli kevyt 15km juoksulenkki ja hierontapöydällä makoili aika väsynyt mies. Edellisviikolla kipeytynyt selkä ei vielä hieronnalla tullut kuntoon vaan tämän viikon tiistaina piti käydä kiropraktikolla. Hyvin se tuntui aukeavan. Melkoinen päivä oli muutenkin ohjelmassa, kun Jari sai houkuteltua lounaalla pyörälenkille ja sellaisen 55km siivun pyöräilimmekin Isolahden ja Säynätsalon kautta. Pakaroissa poltteli aamuinen puntti, mutta muuten oli hienoa fillaroida. Illalla kävin vielä puolentoista tunnin hieronnassa Tommilla niin voihan siinä laskea tunteja urheilun hyväksi sille päivälle.

Keskiviikko on aina väsymyspäivä. Viime viikolla kävin vain aamulenkillä ja illaksi menin Hipposhallille palaveriin, missä oli koolla eri kestolajien edustajia. Tavoitteena oli pitää avauspalaveri, missä kartoitetaan mitä yhteistyötä voisimme tehdä. Ideoita tuli ja katsotaan miten homma etenee. Hienoa kuitenkin että lajikateudesta päästään eroon ja käytännön yhteistyöhön pyritään. Palaverin päätteeksi oli pieni 10min juoksuverrytely sekä aitakikkailuja Antin ohjauksessa. Lakasen Jani näytti tämän jälkeen toiminnallisen harjoittelun liikkeitä eli miten kuntopallolla ja kahvakuulalla voi vahvistaa keskivartaloa ja sen hallintaa.

Torstaina oli vielä jalat tukossa ja selkä lukossa. Kävin yksin aamupäivästä juoksemassa portaita, kun ilta meni luennolla istuessa. Harjun puuportaat ovat mainio paikka reenailla ja nykyään myös crossfit jamppojen suosiossa. Alueelta löytyy myös leuanvetotankoa + selkä ja vatsoja varten tehtävät puurakennelmat. Hyvä ulkoilmapunttisali siis. Tyrkkäsin 3x4x portaat ylös ja aloin olla aika lailla puhki. Alle olin tehnyt muutamat loikat, mutta rullaukset jätin tekemättä.

Perjantaina kävin pienellä happihyppelyllä ennen aamun luentoa. Muuten päivän ainut lenkki oli 15km+6x100m ennen saunaa. Lauantaille olimme Hannen kanssa katsoneet hölkkätapahtumaa ja sellainen näytti löytyneen Laukaasta Kuhasen koululta. Juostava Kolmen sillan lenkki kiertää sanan mukaisesti kolme siltaa yhden 6km lenkin aikana, mistä yksi 50m mittainen riippusilta. Kaunis reitti siis ja mukava matkailun kohde. Reitti oli aika mäkistä kuten Laukaassa on, enkä aivan täysiä juossut. Jalat oli kipeinä viikon treeneistä ja juoksin nuoren 15v Jussi Eskolan kanssa alkumatkan. Vauhti oli 3.40 luokkaa ja puolimatkan jälkeen kiristin pikkasen. Huomasin että 3.30 vauhtiinkin saa tehdä tosissaan töitä ja lopussa pääsin pari kilometriä 3.20 vauhtia eli hyvä kiihtyvävauhtinen reeni siis. Verkat oli 4+4km ja olo hyvä hyvässä seurassa. Tapahtuma oli oikein lämminhenkinen ja kisan jälkeinen lihakeitto maukasta. Paluumatkalla piipahdimme vielä kauniin autotien varrella sijainneessa Järvilinnassa kahvilla.

Sunnuntaina kävimme fillaroimassa Jarin kanssa 50km kevyttä ja tulimme Tikkakosken kautta takaisin kun menomatka oli Laukaan tietä Vihtavuoreen asti. Aamupäivällä oli vielä pilvistä kun puolen päivän aikaan aurinko helotti kirkkaalta taivaalta. Hannen kanssa emme malttaneet huilia loppupäivää sisällä vaan lähdimme tutkimusretkelle. Ensin Nyrölän Kallioplanetaarioon ja sitten Nyrölän luontopolulle. Molemmat ovat ihan käymisen arvoisia paikkoja. Varsinkin näin syksyllä pientä ulkoilua kannattaa tehdä ja nauttia luonnostakin. Katsotaan josko tälle syksylle löytyy vielä muita retkikohteita.

Tällä viikolla treenit ovat olleet samat kuten viime viikolla. Maanantaina mukana oli Finlandia maratonin 2.37 pistellyt Jyrki Ruohomäki ja hiukan olemme häntä haastaneet tammikuuksi Etiopiaan treenaamaan. Tiistain kuvioista jo kirjoitin ja eilen aamulenkin lisäksi juoksin 12km 4min vauhtista puolireipasta. Juoksu kulki ihan hyvin kipeistä lihaksista huolimatta. Tänään jälleen portaita juoksemaan ja viikonlopuksi Pohjanmaalle.

Tuolta juttua ihan mielenkiintoisesta asiasta nimittäin vapaasta lenkkeilystä Palestiinassa. 

Miika Takala tavoittelee EM-maratonista kruunua uralleen

Lähde: Hevoskuuri. Julkaistu 03.10.2013

Miika Takala on asettanut itselleen kovan tavoitteen päästä Zürichin EM-maratonille. Kuva: Terhi Halonen

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden 35-vuotias Miika Takala saavutti muutama viikko takaperin uransa ensimmäisen henkilökohtaisen suomenmestaruuden voittaen maratonin SM-kultaa kotikaupungissaan Jyväskylässä. Nyt Takalan mielessä siintää ensi kesän Zürichin EM-kisarajan 2.18 rikkominen, mikä olisi komea kruunu hänen pitkälle uralleen.
Entistä mieluisamman Takalan ensimmäisestä SM-kullasta tekee se, että se tapahtui hänen oman seuransa järjestämässä Finlandia Maratonilla tutuilla kotikaupungin teillä.
– Pitkään mietin, että juoksisin maratonin jo keväällä, mutta onneksi valmentajani Antero Liukkonen sai minut siirtämään katseet tähän syksyn kotimaratoniin. Oli tosi hieno juosta ja hienot fiilikset, vaikka 2009 juoksin nopeammin kuin nyt. Oli tosi hieno kilpailu ja mukavaa kun oman seuran kisatalkoolaiset ja tutut kannustivat reitin varrella, Miika Takala muistelee vielä kultajuoksuaan.
– Pidemmän aikaa tätä SM-kultaa on jo haettukin. SM-maastojen joukkuekulta minulla on, mutta henkilökohtainen mestaruus on aina arvokkaampi. Pari SM-hopeaa minulta löytyy, mutta kulta on aina kulta. Samalla tämä oli myös JKU:lle sadas SM-mitali, Takala osaa arvostaa ensimmäistä mestaruuttaan.

EM-maratonista uran huipennus?

Takalan maratonennätys on 2.21.34, mutta hän on päättänyt lähteä rohkeasti Zürichin EM-rajan 2.18 kimppuun.
– EM-maraton olisi sopiva oman juoksu-uran huipennus. Sinne on nyt iso yritys ja katsotaan päästäänkö sinne. Talvella on tarkoitus treenata ja keväällä annetaan sitten näyttö, huhtikuussa joko Rotterdamissa tai kaksi viikkoa myöhemmin Hampurissa. Kyllä tämä varmasti on minun viimeinen kova yritykseni, mutta juoksua tulen varmasti jatkamaan tämän jälkeenkin ja kisailemaankin veteraanisarjoissa. Ei sitä seinään kannata lopettaa, sitähän vaan lihoo ja joutuu huonoon kuntoon.
– Ennätykset tehdään hyvässä porukassa ja ei niitä alle 2.20 juoksijoita niin kauheasti Euroopassa ole, mutta ainakin Hollannissa on hyvä taso ja myös Hampuri on hyvä paikka yrittää ennätystä, Takala sanoo tulevasta näyttöpaikastaan.
Takala myöntää kuitenkin realistisesti, että 2.18 on kova raja hänelle, eikä sen alittaminen tule olemaan hänelle helppoa.
– Kyllä se 2.18 rajan alittaminen vaatii täydellistä juoksua ja hyvää keliä ja ettei tuulisi sekä vielä hyvää porukkaa ympärillä. Mutta nyt on tarkoitus aloittaa valmistautuminen ja tehdä useampi kuukausi hyvää maratonharjoittelua ja kovaa työtä. Ja mikäli selviää ilman vammoja, niin kyllä sen rajan rikkominen mahdollisuuksien rajoissa on, siihen ainakin täytyy uskoa, Takala sanoo.
– Se raja on tehty viime vuoden tilastojen pohjalta, jolloin moni juoksija yritti Lontoon olympiamaratonille. Esimerkiksi 2.19 olisi ollut sopivampi raja EM-maratonille.
Harjoittelussaan Takala panostaa laatuun ja siihen, että juoksu olisi hyväntuntuista koko ajan kauden ympäri.
– En kerää kilometrejä niin hirveän paljon, sillä 200 kilometrin viikot ovat aika kovia kropalle tässä iässä. Sen sijaan panostan enemmän laatuun ja siihen, että juoksu olisi hyvän tuntuista eikä liian junnaavaa myöskään harjoituskaudella. Talvellakin on tarkoitus juosta vähän kisoja tuntuman säilyttämiseksi.

Afrikka toinen koti ja hyvä leiripaikka

Miika Takala asui Tansaniassa kahdeksanvuotiaasta 15 ikävuoteen saakka ja puhuu swahilin kieltä sujuvasti. Seitsemän vuotta Takala on tehty swahilin kielen asiointitulkin työtä tehden mm. käännöksiä. Tulkin työn ja juoksun lisäksi Takala elämään mahtuu opiskelut sosiaalityö pääaineenaan. Opiskelussaan Takala on gradussaan keskittynyt maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla ja tehnyt haastatteluja swahilin kielellä Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kanssa.
– Tulkin työssä palkka on kohtalainen ja 3-4 tunnin työpäivillä olen tullut toimeen. Tosin nyt olen ollut opintovapaalla ja saanut ansiosidonnaista päivärahaa. Lisäksi minulla on hyvä tiimi ympärillä ja seurani Jyväskylän Kenttäurheilijat on ollut paras sponsorini. Lisäksi ihmiset ympärilläni ovat antaneet uskoa siihen, että EM-rajan alle olisi mahdollista päästä, Takala kiittelee tukijoukkojaan.
– Liitoltahan en ole saanut niin henkistä kuin materiaalistakaan tukea, Takala jatkaa.
Nuorena poikana Tansaniassa asuessaan Takala ei vielä harrastanut juoksua, vaan juokseminen alkoi Suomessa 17-vuotiaana. Itä-Afrikka on tullut Takalalle tutuksi myöhemminkin ja hän on leireillyt siellä pitkiäkin jaksoja kerrallaan. Tulevana talvena Takalan mielessä on mennä harjoittelemaan Etiopiaan.
– Niemisen Jaakon kanssa olisi tammikuussa tarkoitus mennä Etiopiaan Addis Abeban lähelle, jonne Kenenisa Bekele on avannut harjoittelukeskuksen 2700 metrin korkeuteen. Olin siellä 2009 ja se on oikein hyvä paikka. Helmi-maaliskuu on vielä hieman auki leireilyn suhteen, mutta ainakin maaliskuussa olisi seurajoukkueiden Euroopan cupia tarjolla, Takala kertoo tulevasta talvestaan.
– Tammikuuhun saakka olen näillä näkymin Suomessa ja tarkoitus olisi hyödyntää ainakin Kihun hyvää juoksumattoa, jota pääsee käyttämään sekä myös Hipposhallia, jonka kaarteet tosin eivät ole niin hyvät pidempiä matkoja juostessa.
Hevoskuurin tavoittaessa Takalan hän oli juuri lopettanut kahden viikon ylimenokauden ja aloittanut tällä viikolla harjoittelun kohti EM-kautta. Takala kertoi palautuneensa SM-maratonista todella nopeasti, joten sekään ei ole enää häiritsemässä uuden harjoituskauden aloittamista.
– Nyt tässä syksyllä kerätään määrää ja harrastetaan monipuolista harjoittelua, niin että välillä käydään jopa sauvakävelemässä ja salilta haetaan hieman juoksuvoimaa, Takala kertoo.
– Lisäksi tarkoituksena on hankkia vielä lisää tietoutta, että mihin keskittyä maratonharjoittelussa. Ensi kaudella tulen varmaankin jättämään lyhyempiä kisoja pois ja keskittymään enemmän pidempiin kisoihin.
– Yleensä en ole tehnyt mitään spesiaalia valmistavia harjoituksia ennen maratonia, mutta yksi vaihtoehto voisi olla puolimaratonin juokseminen kolmea viikkoa ennen. Täytyy kysellä vielä lisää kokeneilta juoksijoilta neuvoja, mutta muistaa samalla oman pään pitäminen harjoittelussa, Takala suunnittelee.

Yhteisöllisyyttä suomalaiseen kestävyysjuoksuun

Kysyttäessä Suomen kestävyysjuoksun tilasta ja siitä millaista tukea tai apua Takala on saanut liitolta, vastaus ei ole kauhean mairitteleva.
– Varsinkin vanhemmille aikuisurheilijoille ei ole minkäänlaista tukea liitolta tarjolla. Ei ole minkäänlaista yhteydenpitoa, rahallisesta tuesta nyt puhumattakaan, Takala sanoo.
– Yhteydenpito olisi paras ja edullisin vaihtoehto, mutta edes sitä ei ole tarjolla. Onneksi sentään nuoriin tulevaisuuden lupauksiin jonkin verran panostetaan. Mutta ei täällä Suomessa todellakaan liikaa miehiä ole, joten jonkunlainen tuki edes olisi toivottavaa.
Myöskään edustuspaikkoja ei ole suomalaisurheilijoille ollut liikaa tarjolla.
– Se kannustaisi yrittämään, jos kisapaikkoja olisi paremmin tarjolla. Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt päätöksen, että se lähettää kolme juoksijaa ensi kesän EM-maratonille. Barcelonassa 2010 ei ollut ketään suomalaisjuoksijaa, vaikka Henri Manninen oli juossut 2.19., jonka olisi minun mielestä pitänyt riittää kisapaikkaan. Myöskään tämän kesän 23-vuotiaiden EM-kotikisoissa ei montaa suomalaisurheilijaa ollut, vaikka moni olisi varmasti tullut omalla kustannuksella Tampereella, jos vaan olisi saanut mahdollisuuden.
Yksi asia, jota Takala vielä kaipaa enemmän, on yhteisöllisyys juoksijoiden keskuudessa.
– Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää. Yhteiset leirit ja kokoontumiset, joissa nuoret ja kokeneemmat urheilijat kerääntyisivät yhteen, olisi erittäin hyödyllistä. Samalla nuoret näkisivät vanhemmilta urheilijoilta, että mitä urheilijana oleminen vaatii. Lisäksi ohjelmassa saisi olla enemmän yhteisiä palavereja ja yhteisharjoittelua, joka veisi eteenpäin, Takala tuo esille kehitysideoita suomalaisen juoksun kehittämiseen.
Berliinin maratonilla tehtiin jälleen uusi hurja maratonin ME-aika, mitä mieltä siitä olet?
– On se järkyttävän kovaa vauhtia ja selvästi alle kolmen minuutin kilometrivauhtia. Tämän jälkeen 2.10 aikoja ei pidetä enää minään, vaikka esimerkiksi SE-aika 2.10 (Janne Holmen) on todella kova aika, Miika Takala tuumii loppuun Wilson Kipsangin hurjasta maailmanennätysajasta 2.03.23.
Hevoskuuri toivottaa onnea Takalalle EM-haaveen toteuttamiseen ja kehottaa samalla muitakin kestävyysjuoksijoita kokeilemaan rohkeasti rajojaan ja asettamaan itselleen riittävän korkeita tavoitteita.
- Tero Viljanen

Hevoskuuri+ palvelusta lisää juttuja ja artikkeleita.