Palkittavana

Eilen oli urheilijan palkkapäivä. Kutsu oli nimittäin käynyt kaupungintalolle palkitsemistilaisuuteen. Kutsun oli saanut reilut 260 muutakin SM-kultaa voittanutta nuorta, yleisessä sarjassa kilpailevaa ja veteraania. Pönötimme vasta remontoidussa juhlasalissa kello kuusi kättelemässä kaupunginjohtajaa ja paria muuta tuntemattomaksi jäänyttä merkkihenkilöä. Laiskoina miehinä etsiydyimme seiniä reunustaville sohville heti jalkoja lepuuttamaan ja kuuntelemaan puheita.

Palkintoja jaettiin alamäkiluistelijalle, footbagin potkijalle sekä ns perinteisten lajien edustajille. Olimme vahingossa Jaakon kanssa ilmoittautuneet kahteen kertaan. JKU:n toimiston kautta yleisurheilijoina ja itse ilmoitettuina maastojuoksijoina. Ei siinä mitään, kävimme kahteen kertaan pokkaamassa pienet Aalto maljakot. Palkintojen jakoa tauotettiin kuten vetoharjoittelussa. Väliin oli aina kahvipöydällä asiointia ja lautaselle pääsi karjalanpiirakkaa sekä täytekakkua kahteen otteeseen. Juomana ensin kahvi ja sitten mehua. Muuta tukevampaa tai vahvempaa ei ollut tarjolla ja koko ruljanssi oli ohi parissa tunnissa.

Treenien puolesta viikko on lähtenyt hyvin käyntiin. Maanantaina juoksimme Harjun pitkiä kiviportaita 3x3 kappaletta 5min sarjapalautuksella. Veto kesti minuutin verran ja meikä kärsi todella pahasti vedon loppuvaiheessa. Jaloista kerta kaikkiaan loppui puhti eikä pakaroista löytynyt vääntöä. Niin tai näin, erittäin hyvä reeni maratoonarille ja uusia ärsykkeitä juostukke kropalle. Lopuksi tehdyt 10x100m kulki kyllä todella vauhdikkaasti ja hyvin eli treeni toimi mulle siis avaavana harjoituksena. Verkat olivat 4+5km.

Eilen oli kevyttä numeroin 9km+3x100m ja 17km+3x100m. Heti aamusta oli hyvä voiman tunne jaloissa eikä se hävinnyt päivän mittaan. Illalla tuntui pikkasen oikeassa lonkan koukistajassa, mutta asia hoitui tämän päivän hieronnassa. Sitä ennen piti kuitenkin ahkeroida kilometrejä tauluun. Aamulla ulkoilin 10km+3x100m ja illalla 21km+3x100m puolireippaalla (ka 4.14 min/km noin 150 sykkeellä). Iltalenkki oli itse asiassa puhdasta nautintoa. Alla oli Icebugit, jotka purivat hyvin jäisiin ja kuivuviin pyöräteihin. Jyväsjärven rannalla puhalteli navakka tuuli, mutta aurinko paistoi ja juoksu kulki. Noin neljän minuutin vauhtiin ei tarvinnut paljoakaan huhkia, mikä toi suurta nautintoa. Edes lenkin lopussa ei alkanut painamaan, mikä on sekin merkkin kohenevasta kunnosta. Tästä on niin sanotusti hyvä jatkaa!