Toipilas ja takaisin juoksun pariin

Sotsin olympialaiset on vietetty ja paluu arkeen on edessä. Oma sairastelu sattui siinä mielessä sopivaan aikaan, että päivällä ja illallakin riitti tekemistä. Ei tarvinnut muuta kuin makoilla sohvalla ja katsella kun muut urheilevat. Pidemmän päälle penkkiurheilukin alkoi tuntua tylsältä puuhalta. Alaselkä meni ensimmäisenä jumiin ja liikkumattomuus teki tukkoisen olon.

Tiistain puolella ei tapahtunut ihmeempiä. Olotila oli edelleen flunssainen ja odottelin ettei illalla nousisi enää kuume. Maanantaina kävimme kävellen ruokakaupalla ja tiistaina söimme yhdessä valmistettua lohikeittoa. Siitä tulikin ihan hyvää vaikka itse sanonkin. Keskiviikkona Hanne haki lisää sairaslomaa ja hiukan tuli ulkona pyörähdettyä. Lenkille ei ollut vielä asiaa, mutta toivoa oli ilmassa. Keskiviikkona laskeskelin josko pääsisin Jaakon kanssa Hippokselle vetoja vetämään. Turhaksi osoittautui toive.

Torstaina oli jo himpun verran parempi olo ja juoksutaukoa siinä vaiheessa oli tullut täysi viikko. Suunnittelin jo meneväni aamulla pilatekseen, mutta passasin sen ja kävin hipsuttelemassa kevyen 30min ennen Timon hierontaa. Juoksu tuntui erikoiselta, keuhkoihin otti ja yskitti sekä kaikin puolin oli vielä kurja olo. Hienoa sen sijaan oli pieni ulkoilu ja sen jälkeinen hyvän olon tunne. Timo hieroi jumiutunutta selkää ja sai siihen jotain eloa. Tukkoinen olo ei kuitenkaan päivässä lähde jos on viikossa tullut.

Perjantaina juoksin saman verran eli 30min ja olin kiitollinen siitä, että edes sen verran pystyi juoksemaan. Flunssa oli mennyt aika hyvin lihaksiin ja suunnilleen joka askeleella tärähdys tuntui koko kropassa. Lonkan koukistajat olivat jumissa ja hyvä ettei hampaisiin ottanut tärähtely. Lauantaina sateli aamupäivästä lunta kun lähdin poikien kanssa yhteislenkille. Pikkasen ylipitkä siitä tuli sillä 18km oli enemmän kuin olin suunnitellut. Juoksu kuitenkin kulki hyvin hyvässä seurassa ja hyvin ehdin hiihtoakin katsomaan lenkin jälkeen. Iltapäivällä kävimme hevosta ajamassa Leppälahdessa.

Sunnuntaina oli miesten 50km hiihto ja Matti Heikkinen melkein yllätti. En malttanut siinä vaiheessa vielä lähteä lenkille vaan kisa piti katsoa loppuun. Kiersin Palokan kautta ajoittain todella liukkaita pyöräteitä pitkin. Edellispäivän juoksut tuntuivat jaloissa ja väkisin sain juostua 22km Jarin ja Markun kanssa. Iltapäivällä kävimme veljen perheen luona kylässä ja miestä väsytti kunnolla. Ihan kuin olisi jotain urheillut.

Maanantaina oli huumori pois, sillä klo 9.30 olimme matolla juoksemassa treeniä 5x6min 3.20/km 1min palautuksella. Verryttelin 4km hallille ja venyttelin huolellisesti kipeytyneitä jalkoja. Vedoissa jouduin aika lailla koville ja syke naputti 170 luokkaa ja ylikin. Kroppa puski hikeä ja täysillä sai keskittyä matolla juoksuun. Päälle teimme aitakävelyä ja loppuverkkaa (3km) tehdessä takaisin kotiin olo oli aika puhki. Flunssasta toipuminen vie vähintään toisen viikon ja toivotaan ettei tule takapakkia.


Eilen iltapäivällä istuin 3,5 tuntia taloyhtiön hallituksen kokouksessa. Paljon oli asioita käsiteltävänä ja ehkä jotain mielenkiintoistakin. Kokouspalkkioita en silti voi nostaa, koska olen varajäsen. Ehkä tuostakin hommasta on joskus hyötyä ja ei sitä ole pakko osallistua jokaiseen kokoukseen jos ei kiinnosta. Tänään tiistaina olin aamulla klo 8 uimahallin punttisalilla Jaakon kanssa rautaa nostamassa. Verkat 4+3km ja poistullessa rullailin 6x100m kuten oli ohjelmaan merkattu. Yöllä nukuin aika huonosti ja heräilin vähän väliä. Pakko oli ottaa yksi burana aamuyöstä. Itse puntti meni kuitenkin yllättävän hyvin ja toivotaan asiasta olevan jotain hyötyäkin.

Ste lähetti mulle sähköpostilla noi kuvat. Ne on otettu 2005 Forssan puolimaratonilta. Voitin silloin MM-maratonille suuntaavan Yrjö Pesosen ja pääsin samalle pallille Euroopan mestari Janne Holmenin kanssa. Hieno oli hetki! 

Flunssaa ja lepoa

Torstai aamun pilateksen ja tunnin aamulenkin jälkeen tunsin itseni normaalia väsyneemmäksi ja päätin huilata loppupäivän. Ajatuksissa oli passata ajoissa ja pystyä juoksemaan lauantain testijuoksussa Kuokkalassa. Hyvä että en lähtenyt parin kympin kiihtyvää reipasta juoksemaan Jaakon juoksumatolle, sillä edessä olisi ollut melkoiset koomailut. Illan mittaan tunsin, että flunssa on tulossa ja lepoa saattaa olla tiedossa useamman päivän.

Perjantaina olo ei ollut sen kummoisempi ja lämpöä saattoi olla hieman. Kävimme kävellen Hannen kanssa kaupassa ja sekin tuntui urheilusuoritukselta. Lauantaina oli vähintään samanlainen, enkä käynyt edes ulkona. En muista koska viimeksi olisin ollut sisällä koko päivän. Sen kyllä tietää, että pikkasen on tukkoinen olo ja alaselkä menee jumiin sohvalla maatessa.

Sotsin olympialaisia katsellessa koko viikonloppu siis meni eikä sunnuntaina voinut kuvitallakaan mitään tekevänsä. Hanne kävi Tampereella ottamassa ykköstilan raveissa ja meikä istuskeli sisällä. Illalla iski vielä kunnon 39.1 asteen kuumeen. Sanomattakin oli selvää, että vielä menee jonkun aikaa ennen kuin pääsee ottamaan juoksuaskeleita.

Tänään maantantaina myös Hanne tuli kipeäksi. Onneksi on siis kaksi kämpillä ja saa vietettyä laatuaikaa. Tammikuun Etiopian leirin aikaan se jäi vähiin ja täytyy ottaa sitä nyt takaisin. Maratonin kannalta mitään ei olla vielä menetetty ja eilen itse asiassa printtasin Rotterdamin maratonreitin kartan sekä maksoin majoituksesta osuuteni. Reeniaikaa on vielä hyvin jäljellä ja hyvän nousukunnon saa varmasti aikaiseksi. Positiivista sairastelussa on se, että jalat saavat ainakin lepoa ja hiukan tukkoiselta tuntunut kroppa lepoa. Etiopian jälkeen kroppa kun oli pikkasen väsynyt ja esimerkiksi jalkapohjan lihakset kipeinä. Korkealla olon hyötyä ei saa näytettyä siis vielä ja enemmän olisi harmittanut, jos tarkoitus olisi ollut juosta ensi viikonlopun SM-halleissa Rovaniemellä.

Näillä mennään ja Hannen leipomia mokkapaljoja syödessä hoidetaan kroppaa juoksukuntoon!

To Pilates+1h aamulenkki
Pe LEPO
La LEPO
Su LEPO
Ma LEPO
Ti LEPO
Ke LEPO
To 6km
Pe 6km
La ?

Vaihtelevaa kulkua

Viime keskiviikon jälkeen treenit ovat jatkuneet normaalisti. Aika lailla väsytti Portugalin keikka ja veteraanilla menee muutenkin vähän kauemmin palautuessa. Päätinkin, että nukun paljon kun siihen on kerta mahdollisuus. En laittanut herätyskelloa soimaan koko viikolla ja esimerkiksi torstain pilateksen jätin suosiolla väliin. 

Tiistaina juoksin kaksi lenkkiä, kun jaksoin käydä aamulenkillä hyvin nukutun yön jälkeen. Edellisyönä olimme ajaneet Jyväskylään Helsingistä ja pakko oli nukkua pitkään. Aamulla 10km+6x100m ja illalla Leppälahdessa kympin reippaan +2+2km verkkaa+6x100m. Juoksu tuntui kulkevan yllättävän hyvin. Kroppa otti kierroksia ja vauhti kiihtyi koko ajan. Välillä käytiin jo 3.30 tuntumassa, mutta syke lähenteli silloin jo lukemaa 160. Hienoa oli kuitenkin juosta mäkisiä maastoja samaan aikaan kun Hanne ajoi Heralda hevosella omaa lenkkiään. Illalla oli hieronta.

Keskiviikkona oli graduseminaaripäivä ja vuorossa oli mun työn esittely. Onneksi olin Etiopiassa yrittänyt ahkeroida aiheen parissa, vaikka opiskeluinto ei ollut paras mahdollinen. Tein aineiston analyysiä ja yritin saada sen siihen muotoon, että työstä on helppo myöhemmin jatkaa. Sainkin ihan positiivista palautetta ja tästä on niin sanotusti hyvä jatkaa. Juoksupuolella juoksin aamupäivällä 21km kevyttä+3x100m ja päätin palautella loppupäivän. 

Torstaina (aamulla 9km+6x100m) käytiin kokeilemassa Hippoksella miten juoksu kulkee. Ohjelmassa oli 10x1000m 3.10 vauhdeista tasaisesti kiihdytellen. Kroppa olikin hiukan yllätyksekseni ei-kulkevaisessa tilassa ja matka taittui nihkeästi. Hengitys kyllä tuntui toimivan ja keuhkoihin virtasi ilmaa. Enemmän tukkoisuuden tunne oli jaloissa ja pakaroissa, mistä ei löytynyt puhtia. Ajattelin tiistaisen hieronnan painaneen jaloissa. Minuutin palautuksella juostuina tuo 3.10 vauhti tuntui sopivalta ja syke oli vain 165 tuntumassa eli alle anakynnyksen. Tuntui kovin työläältä kiihdyttää vauhteja tuosta ja jäinkin Jaakolle vedoissa. Ainoastaan vikassa vedossa (3.00) kun syke ylitti 170 eli anakynnyksen lähti käsijarru pois päältä ja juoksu alkoi kulkea. Tässä vaiheessa kautta ei ole syytä vielä intoilla liikaa ja vauhdit kyllä löytyvät. Kropalle pitää vain antaa aikaa palautua. Treenit jatkuvat normaalisti kuitenkin. 

Perjantaina lounastimme juoksuporukalla thailaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon. Ehdin juosta alle 20km+6x100m kohtalaisella kululla. Illalla kävimme jälleen heppailemassa Leppälahdessa ja paluumatkalla käväsin Vaajakosken uimahallilla vesijuoksemassa 30min ja uimassa 15min. Pohkeet olivat sen verran tukossa edellispäivän vedoista ja siksi siis vesijuoksua illalla.

Lauantai aamupäivällä sateli lunta kun juoksin pitkää 30km lenkkiäni. Onneksi Haapalan Matti lähti tunniksi seuraksi niin aika kului kivasti. Lenkki tuli kuitenkin tehtyä ja pienen palauttelun jälkeen jaksoin jopa lähteä käymään shoppailemassa keskustassa ja illalla kävimme vielä Hannen kanssa elokuvissakin. 

Sunnuntaina oli parempi juoksukelin, mutta toisaalta sulava lumi teki alustasta liukkaan. Juoksin 15km reipasta 2km verkan jälkeen. Otin itselleni 5km väliajat ja ne näyttivät hyytyvinä 18.50, 19.20 ja 20.08. Ilmeisesti liukasteli otti lihaksistoon tai sitten en aivan räkä poskessa loppuun asti juossut. Keskisykkeet ja keskivauhti vitosen pätkillä oli 150/3.46, 154/3.52 ja 150/4.01 Seuraavana päivänä kun oli taas kova treeni. 

Maanantaina aamulla 9km+3x100m ja illalla kokeilu, miten 6x2000m kulkee. Ei kulkenut edelleenkään hyvin ja 3.20-10 vauhteihin (6.32/34/29/30/17) sai kyllä tehdä töitä. Syke ei taaskaan ollut kovin korkea, mutta vauhtia ei tahtonut löytyä viimeistä vetoa lukuunottamatta kun taas tuo 170 anakynnys ylittyi. Jätin kuudennen vedon tarkoituksella juoksematta. Avausvedot 5x80m ja loppuvedot 10x80m niin että ekat 40min kiihdyttäen ja 40m lasketellen kulkivat ihan hyvin. Samoin myös pakara/polvennostojuoksut, 10x6 aitaa kävellen, syväkyykkyhypyt sekä puntilla selät/vatsat. Verkat treenissä oli 4+3km. 

Tiistaina aamulla kävin Jaakon kanssa puntilla maksimipainoja siirtelemässä. Parin viikon tauko siitä työskentelystä tulikin, mikä ei varmaan kauheesti haittaa. Verkkasin 5km uimahallille ja yllätyksekseni puntti oli täynnä eläkeläisiä. Pienen odottelun jälkeen myös Jaakko saapui paikalle ja löysimme vapaata tilaa vapaiden tankojen lähettyviltä. Ohjelmassa oli sama puntti mitä tähänkin asti ja rauta nousi ihan kohtalaisesti. Tunnin siihenkin urakkaan sai kulumaan ennen 3km loppuverkkaa. Tein myös valmentajan suunnittelemat 10x100m ja tyytyväisenä menin lounasta syömään. 

Eilen keskiviikkona ei myöskään laiskoteltu kun aamun verikokeen jälkeen ulkoilin Jaakon kanssa 10km+6x100m. Hemoklobiini näytti olevan mulle hyvä 151 ja hematokriitti 46. Ei huolta siis veriarvojen puolelta, mutta varmuuden vuoksi syön vielä rautaa niin ei keväällä tulee yllätyksiä sen suhteen että rautavarastot olisivat tyhjentyneet kovan treenin seurauksena. Illalla reippailimme Jaakon kanssa 20km, mistä jälkimmäinen kymppi 4min vauhtia. Päälle vielä 10x100m normaalisti yllättäen hyvällä kululla. Sohjo ei jumittanut jalkoja ja varmaan uusista lenkkareista oli paljon apua. 

Tänään aamulla tunnin pilates ja tunnin kevyt aamulenkki. Aloin taas käymään pilateksessa ja toivon kropan pysyvän juoksukunnossa sen avulla. Paikat ovat kyllä olleet ihan hyvässä iskussa, mutta Suomessa kun ollaan ja liukasta kun on voi erinäisiä jumitiloja liukkaalla juostessa tulla. Toivotaan, että seuraavat kaksi kuukautta menevät harjoituksellisesti hyvin.

Magnus Helströmin kuvia Portugalin kisoista:

My morning run by Julia Bleasdale

-->

Nettiosoitteita: www.yayavillage.com, www.kenenisaathleticresort.com, yayagirls.wordpress.com, www.runinafrica.com, www.townofrunners.com, Juliableasdale.com

European Champion Clubs Cup Cross country Albufeira 2014, Portugal

Seurajoukkueiden maastojuoksun EM-kisat käytiin tänä vuonna Portugalin Albufeirassa. Meillä oli JKU:n porukalla jälleen kunnia edustaa Suomea. Paikka sinne tuli varmistettua SM-maastojen joukkuehopeasijalla. Edellä oli Turku, mutta Lewis ja Willy asustelevat talven Keniassa sekä edustavat toista seuraa tällä kaudella. Paikka oli siis meidän ja hyvää kisaa lähdimme juoksemaan.

Paluu Etiopiasta tapahtui tiistaipäivän aikana. Yön istuimme lentokoneessa. Olimme Tampereen kentällä iltapäivällä, mistä ajelimme Jyväskylään. Pakkasta oli reippaasti yli kymmenen astetta ja se tuntui kyllä kasvoissa. Illalla kävin vain kävelylenkillä ja hiukan totuttelemassa talviolosuhteisiin. Ostin myös uudet lenkkarit millä juosta. Löysin Adidaksen Glidet boosti-teknologialla varustettuna ja hyvin tuntuivat toimivan.

Keskivikkona juoksin kevyen 50min kovassa pakkasessa ja pyörähdin Hippoksella selkiä ja vatsoja tekemässä. Venyttelin samalla pitkän matkan väsyttämiä raajoja sekä kävin morjestamassa JKUn toimiston porukkaa. Päälle vielä 3km hölkkää kämpille ja lounasta syömään. Tarkoituksella venytin lenkille lähtöä puolille päivin, jotta keli hiukan lämpenisi. Iltapäivä kului graduseminaarissa ja ilta Timon taitavissa käsissä hierottavana.

Torstaina väsytti edelleen raakasti kun hölköttelin 15km aurinkoisessa pakkassäässä Palokan kautta. Lopussa pikkasen reippailin ja muutaman rullauksen otin. Kävin yliopistolla lounaalla ja kirjastolla hakemassa yhden kirjan reissua varten. Jaakko, Jonne ja Janne hakivat asunnon pihalta puoli viideltä. Edessä oli siirtymä Helsingin Cumulukseen nukkumaan. Aamulla kun oli aikaisin lento Gatwickin kautta Faroon. Hotellille ehdimme pikkasen ennen pimeän tuloa, mutta huoneen kanssa meni säätäessä ja pimeä ehti tulla. Kävimme silti hölkkäämässä kevyen 6km ja tutustumassa maastorataan sen minkä näki. Unta ei tarvinnut pitkään odotella seuraavana yönä.

Lauantaina oli onneksi palautuspäivä ja kroppa sai kaipaamaansa lepoa. Kävimme aamulla juoksemassa 6km hiekkarantaa pitkin. Maisemat olivat upeat ja palasimme myöhemmin kuvaamaan näkymiä. Päivällä kävimme pyörähtämässä Albufeirassa, missä ei ihmeellisemmin ollut nähtävää. Iltalenkillä tutustuimme vielä lisää maastorataan sekä harjoittelimme kumpareiden yli nousua sekä kaivetun syvän kuopan yli juoksemista. Tunnelma alkoi nousta ja kropassa oli tunne, että ehkä sitä sittenkin jaksaa juosta.

Sunnuntaina heräsimme aikaisin ja hölkkäilimme vartin ennen aamupalaa. Odottelu ennen kisapaikalle menoa meni nopeasti. Numerolappujen kanssa oli pientä säätöä edellisiltana, mutta saimme ne kuitenkin. Joku toinen joukkue oli vahingossa ottanut omamme ja palauttanut ne myöhemmin. Junnujen kisa oli jo käynnissä kun saavuimme kisapaikalle. Kuvasin videota ja sain tallennettua tunnelmaa.

Meidän porukan juoksu meni ihan kivasti. Jani aloitti kovaa ja oli kärjessä alussa. Sen jälkeen mies rentoutti juoksua. Jaakko veteli lähellä Jania ja mua edellä. Aloitin rauhallisemmin ja eka kilsa oli silti 2.57. Toinen oli muistaakseni 3.08 paikkeilla ja kroppa alkoi käynnistyä. Reitti oli nurmea, hiekkaa ja mutkainen. Matkalla oli yksi isompi mäki, pari töppyrää ja iso monttu. Tasaista maatakin oli rallateltavaksi. Meitsi lähti loppuvetoon pari kierrosta ennen maalia ja saavutin Jania ja Jaakkoa. Juoksu kulki hyvin ja henki kulki. Saavutin Jaakon kilsaa ennen maalia ja Janin selkä läheni. Päätin pistää kaiken peliin loppusuoralla, mutta molemmilta löytyi kirivaihdetta. Jäin siis pari sekuntia JKU:n parhaan juoksijan tittelistä. Sijoitukset eivät mairitelleet ja olivat siinä 60 paikkeilla. Taso kisoissa on kuitenkin todella kova, kun edellisvuoden maasto Euroopanmestarikin jäi kuudenneksi. Voittoon juoksin Ranskan joukkueessa juossut Mustafa Mustaui Bikila Toledon Aian Lamdassen ollessa toinen. Sveitsin suunnistaja oli seitsemäs eli todella hyvin. Osa kärkiporukasta vietti varmaan viikonloppuna aikaa letkuissa maaten kun esim. 6s etiopialaistaustainan Ranskaa edustava on palannut kilparadoille dopingtauon jälkeen.

JKU:n joukkueessa oli hyvä henki. Myös Jouni ja Jonne taistelivat maaliin ja jaksoivat hymyillä valokuvissa. Niitä tuli jälleen otettua paljon tällä reisulla. JKU:n sijoitus oli 16s 18 joukkueen tultua maaliin. Viime vuonna taisimme olla sijalla 13 eli tiukempi oli kisa tänä vuonna senkin puolesta. Illalla kisan jälkeen istuimme netissä ja kävimme saunomassa. Vasta lähtöpäivän aamulla kävimme juoksemassa kevyen 40min. Kropassa tuntui edellispäivän kisa ja edessä oli jälleen koko päivä istumista lentokoneessa. Albureiran hotelli oli suomalaisurheilijoille tuttu Alfamera. Se oli aiemmin ykkösmesta ennen Italian Tirrenia ja nykyistä Monte Gordoa.

Seuraavaksi palauttelun jälkeen perustreenin pariin pariksi kuukaudeksi ja hyvillä mielin Rotterdamin maratonin viivalle!

Albufeira 2014

http://en.wikipedia.org/wiki/Almond_Blossom_Cross_Country

 http://www.european-athletics.org/competitions/eccc-cross-country/news/article=final-entries-confirmed-for-albufeira-2014-eccc-cross-country/



Raporttia myöhemmin!