keskiviikko 28. elokuuta 2013

kulkee

Vajaa viikko kulunut edellisestä päivityksestä. Maratonin lähestyessä tekee näköjään mieli muistella miten reenit on kulkenu. Parhaiten se onnistuu naputtelemalla muistiin mitä sitä on tullut tehtyä. Perjantaina oli kevyempi päivä ennen lauantain pitkää lenkkiä. Kävin muistaakseni juoksemassa 15km ennen saunottelua. Tavoitteena oli kerätä kroppaan energiaa kolmevitosta varten. Se olikin elämäni pisin lenkki toistaiseksi ja kulki aivan loistavasti. Missään vaiheessa ei iskenyt väsymystä ja kroppa toimi loistavasti sen 2tuntia ja 40minuuttia. Kaiken lisäksi keskivauhti oli 4.30 tuntumassa ja välillä tonnit hujahti allekin. Hanne oli pyörällä mukana juottamassa ja pelkkä vesikin virkisti hyvin. Väsy iski vasta iltapäivällä mutta silti olo oli aika virkeä.

Sunnuntaina juoksin vain reilun 11km Leppälahdessa kun Hanne oli siellä hevosta ajamassa. Maiseman vaihdos teki hyvää ja loppuvedot 5x100m vedin loivaan ylämäkeen hiekkatiellä. Hyvin tuntui irtoavan pitkän lenkin jälkeenkin. Kelit oli viikonloppuna aurinkoiset kuten tällä viikolla. Sunnuntaina tuli käytyä jopa kävelylenkilläkin, mikä tuntui palauttavan jalkoja ihan kivasti.

Tämä viikko käynnistyi vesijuoksulla ja jatkui hyvällä 21km lenkillä Jaakon kanssa Laajavuoren maisemissa. Juoksu kulki tosi hyvin ja 4.20 vauhti tuntui helpolta. Maastossa toki vauhti hidastui, mutta hyvin jaksoi juosta. Eilen innostuin aamulenkillä juoksemaan tunnin verran (12km+3x100m), mikä on jo kohtuu pitkä aamu-ulkoilu. Illalla kävin juoksemassa radalla 4x2000m 3.10 rytmillä, mikä oli jo lupauksia antavaa. Lämmintä oli aika lailla, mutta askel toimi jo huomattavasti paremmin kuin viimeksi radalla. Joku herkkyys on taas palautunut ja lihaksisto tuntuu pelittävän hyvin. Näin on ollut itse asiassa viikon verran ja hyvältä siis näyttää maratonia ajatellen.

Eilinen piipahdus radalla oli myös rohkaiseva. Vaikka hengitys teki töitä tuntui siltä että kroppa ottaa taas vastaan treeniä. Se ei ns. hyljeksi vauhteja ja vaan suostuu taipumaan kuten rauta sepän vasaran alla. Parasta kaikessa on, että takareisi ei ole enää läheskään yhtä viheliäs. Liekö kyseessä voltarenin voima tai mikä, mutta toivotaan että jos siellä on tulehdus niin se on hyvää vauhtia menossa pois. Maratonilla nimittäin tarvitaan terveitä koipia. Muuten ei 42km:ia rallatella 3.25-30 vauhdilla. Palautus radalla oli 1,5min ja reenin lopuksi vedin vielä 2x400m 67sekunttiin. Vauhti tuntui olevan vähän hakusessa kuten happojen sietokin. Kyseessä on kuitenkin maratonille valmistava jakso eli sen puoleen no panic. Verryttelyt olivat 4+4km ja kello kuusi olin jo Timolla hierottavana.

Tänään 9km+3x100m +20km+3x100m iltasella. Reenit menee perille.


6 kommenttia:

  1. Hienoa, että tie maistuu!! BTW- Mikä Garmin sinulla on käytössä, mittaako sykkeetkin?

    VastaaPoista
  2. Milloinkas sitten yrität ennätystä vai juoksetko toisenkin maratonin vielä syksyllä?

    VastaaPoista
  3. Garminin 610 muistaakseni. Kuten tiedostoista näkyy niin sykkeenmittaus on aika heikkoa.

    Ennätystä ensi keväällä yritän ja antaa niitä EM-näyttöjä.

    VastaaPoista
  4. Eikös EM:iin ole aika kovat rajat, vai meinaatko että 2.19-2.21 ajalla voisi olla jakoa kisakoneeseen..? Vai oletko sitten ennätyskovassa kondiksessa? :)Teitä taitaa olla aika monta alukasta sinne Zurichiin..

    VastaaPoista
  5. Kisajärjestäjillä ei ole rajoja ja SUL:lla ei niitä ole myöskään. Barcelonaan ei riittänyt 2.19 aika (Mauno) ja Göteborgiin riitti 2.21 aikakin kun neljän hengen joukkue lähetettiin.

    VastaaPoista
  6. Vaikea kuvitella, että kisoihin päästäisiin yli 2:20 tuloksella. Voisi kuvitella, että raja kulkee jossain 2:17-2:19 korvilla. Tokihan nuo ovat sinulle ihan realismia. Onnea matkaan! Harmittavan vähän on Suomessa maratoonareita, jotka juoksevat alle 2:20.

    VastaaPoista