lauantai 15. kesäkuuta 2013

Veteraanisarjat avattu


Juoksut ovat jatkuneet Wageningenin jälkeen jo tovin verran. Torstaina oli paluumatka Suomeen ja sen verran pitkään matkustelu kesti että juoksut jäivät juoksematta. Perjantaina hölkkäilin muistaakseni pariin otteeseen 10+10 noin suunnilleen. Lauantaina oli ihan mukava treeni. Antero oli nimittäin laittanut porrasjuoksua ohjelmaan. Niinpä siis hölköttelin 5km Mattilanniemen fysiikan laitoksen portaille, missä suoritin 3x5x20 sekunnin askelnousuja. Aivan täysillä en vedellyt, mikä oli varmaan ihan hyväkin palautumisen kannalta. Uskoisin kyseisen menneen perille ja tehneen ihan hyvääkin jalkojen voimapuolelle. Sitä tarvitaan ratajuoksussa jonkin verran että jaksaa tyrkkiä alle 3min vauhdeilla. Päälle rullailin 10x100m sekä juoksin loppuverkkaa 3km. Lähellä oli auki yliopiston ruokala, missä kävimme syömässä. Seuraavalle rastille eli toimitsijan tehtäviin Harjulle alkoi olla kiire, niinpä hölkyttelin vielä ruuan päälle 3km kämpille suihkuun ja vaatteita vaihtamaan. Harjulla kilpailtiin nuorten eliittikisoissa ja mun tehtävänä oli tulosten tuottaminen sekä muu avustava työ. Kahdesta kuuteen aika meni nopeasti, mutta kiva oli seurata kisoja. Nuoret tehtailivat hyviä tuloksia ja muutenkin ilmeisesti oli hyvin järjestetyt kisat.

Sunnuntaina vedin hyvän pitkän lenkin itsekseni. Juoksu oli hyvän ja helpon tuntuista ja 26km sujahti mukavasti. Loppupäivä menikin rötvätessä ja hyvästä kunnosta nauttiessa. Maanantaina oli ohjelmassa ulkoilua radalla ja pohkeissa tuntui vielä radalla juostu kymppi. Antero oli laittanut ohjelmaan melko vähän vetoja loppua kohti kovemilla vauhdeilla. Jouduimme ajaa Palokkaan reenaamaan, mikä kyllä on toisaalta rauhallisempi paikka. 20min alkuverryttelyn jälkeen tuli pieni sadekuuro, mikä oli oivallista aikaa jumpalle pukukopissa. Muutenkin olen huomannut sopivien pakaraa aktivoivien liikkeiden auttavan vetoharjoittelussa. Silloin tulee juostua oikealla tekniikalla ja vammojenkin pitäisi vähentyä.

Reeninä oli siis 400 69s/ 600m/1.46s 1000/2.58s 1000/2.48s ja 400/61s. Kuten näkyy lopussa liikkui jo ihan hyvin. Juoksin kylläkin piikkareilla ja pohkeissa tuntui. Setti oli kuitenkin hyvä, minkä päälle vielä 10min ver +kymmenkunta rullausta nurmikolla +aitakävelyä ja 10min ver nurmikolla. Aikaa reenissä kului ja kämpillä odotteli iskä, joka oli paneloinut parvekkeen lattiaa. Sitä korotettiin 20cm niin, että se tuli sisälattian kanssa samalle tasolle. Seuraavaksi ohjelmassa lienee vaatekaappien vaihto ja vessan remppa sitten joskus kun voitan lotossa.

Tiistaina oli hieronta ja lenkkeilyä tuli 9km+6x100m+ 15km+5x100m ja sata penkille nousua. Keskiviikkoaamun lenkille en jaksanut herätävä vaan panostin lihaksiston palauttamiseen. Illalla juoksin kevyen 15km reippaan niin että puolimatkan jälkeen vauhti oli 3.50 hujakoilla. Syke ei ollut varmaankaan 150, mutta asvaltilla juoksu tuntui jaloissa. Ehkä kesällä kannattaisi pysyä enemmän hiekkapoluilla niin veteraanin jalat pysyisivät vieläkin paremmasa vireessä. Torstaina ulkoiltiin taas radalla kun juoksin 5x400m/400m reippaalla hölkkäpalautuksella +5x200/200m pal. Vauhdin pitäminen ei tällä kertaa tuntunut kovin helpolta. Vauhdit 69/68/67/66/64 olivat ihan ok, mutta hyvää mielestäni oli reipasvauhtinen palautus. Kaksisataset kulki 31s tuntumaan. Verkat oli 4+4km sekä pakolliset aidat ja selät/vatsatkin oli ohjelmassa.

Eilen perjantaina oli työpäivä. Sain monituntisen tulkkauskeikan, mikä kyllä tuntui illan lenkillä. Onneksi se oli vain 8km+5x100m (+aamu 9km+4x100m), koska tänään juostiin kilpaa veteraanien SM-viesteissä Harjulla. Tarkoituksena oli juosta helppo oma viimeinen osuus M35 4x1500m viestistä. Suunnittelin juoksivani 72 kierroksia. Sain edellä olevat kaverit kiinni ensimmäisellä kierroksella, mistä kuitenkin Markus Välimäki liimautui hyvin peesiini. Jatkoin samaa vauhtia turhia höntyilemättä kunnes tajusun loppukirin koittaneen. Tonnin väliaika oli ollut 3min, mistä syystä arvelin myös kilpakumppanin olevan vielä voimissaan. Hän tuli rinnalle etusuoralle kaarruttaessa ja rinnallekin. Yritin kiristää vauhtia ja maalissa olin vain sadasosan edellä häntä! Tiukille siis meni ja hiukan turhaakin happoa tuli kerättyä jalkoihin. Kyseessä oli oman veteraaniurheilun ensimmäinen kisa jonkin moinen kynnys sekin. Asiaa olemme Jounin kanssa pohdiskelleet viimeiset pari vuotta, eikä se niin kauhea asia ole. 

Kisan jälkeen verryttelimme 20min, pokkasimme mitalit ja hölkyttelin takaisin kämpille huomista Turun vitosta varten palautumaan. Kiitos kuitenkin uusille tuttavuuksille: Jani Hartonen, Henry Leppäaho ja Sami Jämsen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti